sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Pubissa

Perjantai-iltana (tai oikeastaan lauantain puolella) kävin Jyrin kanssa ensimmäisen kerran paikallisessa pubissa, Glomfjordin keskustassa. Pubin vieressä sijaitsee kätevästi grilli - jos ilta venyy pitkäksi, yöruualle ei ole pitkä matka! Pubi on auki yleensä keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin. Usein tarjolla on live-musiikkia ainakin yhtenä iltana.

Yllättävää kyllä, pubiin oli sisäänpääsymaksu myös perjantaina, vaikka musiikkipuolta (ja kahden lampun valoshowta) hoiteli dj. Merkiksi sisäänpääsymaksusta sai paperisen lipun ja leiman käteen. Leima on pikkuhiljaa onneksi haalenemassa. Heti puolenyön jälkeen asiakkaita ei vielä juurikaan ollut, mutta puoli yhteen mennessä paikka oli jo aika täynnä. Kuulemma tavallisesti asiakkaita onkin aina vähemmän perjantaisin kuin lauantaisin.

Juomavalinnoista voisin sanoa, että valitsemalla drinkin tai oluen ei erotu paikallisista asiakkaista. Jopa kahvinjuojia oli asiakkaissa enemmän kuin viininjuojia! Hintataso juomissa oli täkäläisittäin normaali: iso keskiolut ja lasillinen punaviiniä maksoivat yhteensä hieman yli 17 euroa. Musiikivalikoimassa olivat enimmäkseen edustettuna tämänhetkiset tanssilistahitit, höystettynä pienellä määrällä 1980-luvun amerikkalaista tukkaheviä ja parinkymmenen viime vuoden aikaisia norjalaishittejä (joissa muut asiakkaat lauloivat antaumuksella mukana). Musiikkia soitettiin sen verran kovalla, että kaikenlaiset keskustelut piti hoitaa lähinnä huutamalla. Hotellin baari sopii siis pubia paremmin keskusteluihin lasillisen äärellä Glomfjordissa.

perjantai 28. tammikuuta 2011

Valokuvat järjestykseen

Olin jo ennen Glomfjordiin muuttoa päättänyt saada valokuvat järjestykseen: paperikuvat albumeihin ja digikuvat valokuvakirjoiksi. Alunperin tarkoitukseni oli hoitaa projekti kuntoon heti viime vuoden alkupuolella, mutta muuton jälkeiset järjestelyt ja opiskelu veivät tehokkaasti melkein kaiken ajan kesäkuun puoliväliin asti. Kesällä reissattiin lähes koko ajan (tai siltä se tuntui!) ja sitten taas alkoivatkin opiskelukiireet. Joulu-tammikuussa olisi kyllä ollut teoriassa aikaa, mutta opiskelutauon olen käyttänyt lähinnä romaanien lukemiseen. Tosin olen myös haalinut tietoa keväällä tarvittavista opiskelukirjoista ja henkisesti valmistautunut tenttiin lukemalla hyvissä ajoin yhden tenttikirjan. Ja olen myös suursiivonnut kaappeja.

Hyviä tai vielä parempia syitä kuvaurakan siirtämiseen on siis ollut. Tänä aamuna aloitin kuitenkin vihdoin kuvien järjestämisen, ja jotta alku olisi pehmeämpi, otin ensiksi käsittelyyn digikuvat. Niitä ei pitänyt olla kovin paljon, koska digikameran hankimme vasta viisi ja puoli vuotta sitten. Olin lisäksi kansioinut aina kaikki kuvat, jotka olin kameroista tietokoneelle siirtänyt. Aika pian havaitsin, etten ollutkaan siirtänyt kaikkia kuvia tietokoneelle: kymmeniä ellei satoja kuvia olikin kansioiden ulkopuolella odottelemassa muistikorteilla. 12 tunnin kuluttua urakan aloittamisesta olin saanut siirrettyä kuvat kameroiden muistikorteilta tietokoneelle ja kansioitua jokaikisen kuvan (tällä kertaa oikeasti enkä vain mielestäni!). Olin lisäksi ehtinyt tehdä alustavaa järjestelyä kuvakirjoja varten.

Aloitin myös jo yksittäisten kuvien nimeämisen ja kuvissa esiintyvien henkilöiden nimien kirjaamisen kuvatekstejä varten. Tähän liittyen olen joutunut lähettelemään mm. veljelleni ja hänen vaimolleen sähköpostin liitteinä useampia kuvia ja esittänyt kysymyksiä tyyliin "Minkäniminen mies seisoo Jyrin vasemmalla puolella oheisessa häissänne otetussa kuvassa?" (Kiitokset nopeista vastauksista!) Kuvien käsittelemisessä ja nimeämisessä riittää vielä varmaankin töitä vielä pariksi päiväksi.

Kunhan digikuvat on saatu järjestykseen, nimettyä ja käsiteltyä sekä varmuuskopioitua ja kuvakirjat teetettyä, edessä on paperikuvien järjestäminen. Ilmeisestikin juuri tämän valokuvaurakan kasvattamiseksi käytimme ensimmäiset vuodet digikameran ohella edelleen yhtä innokkaasti kuin aiemminkin analogista kameraa - paperikuvat v. 2002 alkaen odottelevat laatikoissa pääsyä albumeihin. Seuraava pidempi tauko opiskeluissani lienee kesä-heinäkuussa. Valokuvaurakkaani sopivasti eräs norjalainen sääprofeetta on jo ehtinyt ennustaa tänne Nordlandiin säiden puolesta oikein surkeaa kesää.

torstai 20. tammikuuta 2011

Lisää lunta

Viikon aikana sää on vaihdellut melkoisesti: aluksi oli kirpeä pikkupakkanen ja kirkkaita, tuulettomia päiviä. Viikonloppuna riehui talvimyrsky, ja sen aikana siirryttiin plussan puolelle ja vesisateeseen. Alkuviikolla olikin sitten jo korkeimmillaan +4 astetta ja koska vettä oli satanut useampana päivänä, metrinen kinos pihassamme oli jo hyvää vauhtia kutistumassa ja sulaneesta lumesta johtuen vettä oli keskustassa pahimmissa paikoissa nilkkoihin asti.

Aloimme olla hieman huolissamme talomme katolla olevasta lumimäärästä. Lumi ei edes sään lauhtumisen myötä alkanut tulla itsekseen alas. Toisaalta juuri ajatus siitä, että valtaisa lumimäärä tulisi hallitsemattomasti alas ja pahimmillaan jonkun niskaan, oli pelottava. Lumimäärä katolla alkoi tuntua jo talossa sisälläkin: ovet eivät enää menneet kiinni. Jumpassa kuulin vastaavista ongelmista muuallakin: mm. Glomfjordin terveyskeskuksessa vessojen ovet eivät menneet kiinni!

Lumi käytiin katoltamme pudottelemassa toissa päivänä. Katolta pudoteltu lumi yhdistettynä pihalla valmiiksi olleisiin kinoksiin sai pihamme näyttämään lumenkaatopaikalta. Isoimmat lumikasat käytiin eilen hakemassa pihaltamme pois - samoihin aikoihin alkoikin taas sataa lunta oikein kunnolla.

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Synkeä vuosi liikenteessä

Nordlandissa vuosi 2010 oli liikenteessä synkeä. Liikenneonnettomuuksissa kuoli 22 ihmistä, vakavasti loukkaantui 35. Vuotta aiemmin kuolonuhreja oli huomattavasti vähemmän, 11. Lisäys kuolonuhrien määrässä Nordlandin alueella oli suurinta koko Norjassa.

Koko ajan, kun olemme Norjassa asuneet, täällä on käyty julkisuudessa valtakunnan tasolla keskustelua maan tiestön huonosta kunnosta ja liikenneturvallisuudesta. On pohdittu erilaisia ratkaisuja, niiden kustannuksia ja rahoitusta. Lisäksi autoilijoita muistutetaan säännöllisesti turvaväleistä, turvavyön käytöstä, ajonopeuden sopeuttamisesta keliin jne.

Viime lauantaina Bodön tuomiokirkossa vietettiin muistohetki liikenteessä kuolleille. Samana päivänä tien nro 80 varrella muistutettiin liikenneonnettomuuksien uhreista hyvin näkyvällä tavalla: 22 poliisikoulun oppilasta seisoi tien varrella ja kukin heistä piti käsissään isoa, valkoista ristiä. Tarkoitus oli yrittää saada ihmiset edes hetkeksi ajattelemaan omaa liikennekäyttäytymistään ja sitä, että kuka tahansa voi itsekin joutua onnettomuuteen.

Esim. Avisa Nordland ja NRK julkaisivat 15.1.2011 uutisen Bodön muistohetkestä.

perjantai 14. tammikuuta 2011

Vuosipäivä

Tänään tuli tasan vuosi siitä, kun olen muuttanut Glomfjordiin. Jyri oli jo aloittanut työt täällä tammikuun alussa, mutta muuttojärjestelyjen yms. vuoksi matkusti muutamaksi päiväksi takaisin Suomeen. Lähdimme ajamaan Helsingistä 13.1. ja olimme täällä myöhään seuraavan päivän iltana.

Vuosi on mennyt nopeasti, paljon nopeammin kuin kuvittelin. Melko monet muutkin ennakkokuvitelmat ovat osoittautuneet vääriksi. Uuteen kulttuuriin ja asuinmaahan totuttautuessa on tullut opittua paljon uutta, mutta paljon oppimista on vielä edessäkin. Meille tapahtui samanaikaisesti kahdentyyppinen muutto: muutto ulkomaille ja muutto pääkaupungista pieneen pohjoiseen kylään. (Olen aika varma siitä, että jotkin kokemukset olisivat erilaisia, jos asuinpaikkamme olisi esim. Oslo tai Bergen.)

Eräs ennakkokuvitelmani liittyi Suomen ikävöintiin. Yhteyksiä Suomeen ylläpidetään jatkuvasti monin eri tavoin, siellä on päässyt käymään suhteellisen usein, eikä kokoaikaista ikävää kotimaahan ole tullutkaan koettua. Juuri ennen Suomen reissuja (yleensä 1-2 päivää aiemmin) alkaa tosin tuntea jonkinlaista epämääräistä kaipausta.

Välillä on tuntunut haasteelliselta oppia kaikkea mahdollista Norjasta alkaen tavoista ja päätyen julkkisten kautta ruokiin. Toisaalta on tullut riemuisa tunne, kun tunnistaa keskusteluohjelmassa mukana olevan poliitikon tai kirjailijan, eikä ruokaostosten tekemisessä mene enää aikaa (meidän näkökulmastamme) hieman erilaisen valikoiman ihmettelemiseen. Kun jossain tv-ohjelmassa näkee kahden norjalaisen halaavan toisiaan tietää jo, etteivät he välttämättä ole erittäin läheisiä ystäviä. On tullut myös opittua, että jos haluaa ostaa päivän sanomalehden, kauppaan kannattaa mennä vasta klo 13.00 jälkeen - tämä on eräs nimenomaan tähän pohjoiseen asuinpaikkaan liittyvistä asioista.

Välillä on tuntunut siltä, ettei mitenkään saa haltuunsa edes välttävällä tavalla kaikkea tarvittavaa (voi tietenkin myös kysyä, mikä on "tarvittavaa"). Toisaalta tietää, että seuraavaksi kahdeksi vuodeksikin riittää paikalliskulttuurissa oppimista ja ihmettelyä.

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Hirvivaara

Hirvet ovat eräs vakioaihe täälläpäin ja olen itsekin aiheesta aiemminkin kirjoittanut. Tällä hetkellä hirvikeskustelu käy taas vilkkaana, sillä Nordlandin alueella on nyt ennätysmäärä hirviä. Varoituksia on aiheesta annettu joulukuun viimeisistä päivistä alkaen paikallismediassa ja nyttemmin myös valtakunnan mediassa. Melöyn kunnan verkkosivustollakin varoiteltiin autoilijoita, sillä Reipån taajamassa hirviä on runsaasti mm. ajotiellä. Joulukuussa, ajellessani aamuvarhaisella kohti Bodötä, kohtasin hirven ajoradalla nimenomaan Reipåssa.

Hirvet liikkuvat lähellä asutusta myös päivänvalossa. Tammikuun alussa Reipåssa tapahtui päiväsaikaan kahden auton kolari, jonka selvittelyä seurasi onnettomuuspaikan viereisellä pellolla viisi hirveä aika välinpitämättömän oloisena. Joissain paikoin Nordlandissa hirvien takia on jopa ohjeistettu ihmisiä varomaan liikkumista tietyillä paikoilla häiriintyneiden hirvien vuoksi.

Kuten oma kokemukseni joulukuulta osoitti, hirvet eivät juurikaan välitä autoista, saati sitten väistä. Joillekin autoilijoille on jopa käynyt niin, että hirvet ovat vallanneet tien koko leveydeltä liikenteestä piittaamatta. Eräs paikallinen mies opasti mediassa, että autosta pitää nousta ulos ja ruveta huutamaan hirville. Tämä kuulemma saa ne siirtymään pois. Jyri epäili, että väärien asioiden huutelu hirville voi tuottaa negatiivisen lopputuloksen ("Serkustasi tuli lämpimät rukkaset!" "Veljestäsi tehtiin maukasta pataruokaa."). Ihan heti ensimmäiseksi ei kylläkään tulisi mieleeni nousta autosta pois, jos tiellä hengailee useampi hirvi!

Pelkästään hirvien iso lukumäärä on omiaan aiheuttamaan ongelmia, mutta tilannetta vaikeuttaa nyt poikkeuksellinen lumimäärä. Lumensyvyyden takia hirvet hakeutuvat auratuille teille liikkumaan. Ainoa hyvä puoli lumimäärässä lieneekin se, että sen vuoksi meidän pihallemme ei tule hirviä.

torstai 6. tammikuuta 2011

Kaksi metriä lunta (ainakin)

Jyri oli saanut välipäivinä säätietoja Glomfjordista, ensimmäisellä kerralla kerrottiin vesisateesta ja toisella kertaa lumisateesta. Kun lähdimme Glomfjordista Suomeen, lumensyvyys täällä oli samaa luokkaa kuin Helsingissä.

Kun palasimme sunnuntai-iltana ja ajoimme keskustan läpi, aloimme aavistella lumisateen olleen aika runsasta poissaollessamme. Jyrin työpaikan parkkipaikkaa ympäröi muhkea lumivalli ja suurin osa parkkipaikoista oli lumikasojen alla. Liikenneympyrään pystytettyä joulukuusta suojasivat metriset lumiseinämät (nyt olisi ollut helppoa tehdä Vinterfestivalenin lumilinna...). Osa parkissa olevista autoista oli näkyvissä vain pieneltä osin lumen alta. Mikään ei kuitenkaan valmistanut meitä siihen, millaiselta pihamme näytti.

Autotallin ovien eteen oli muodostunut melkoisia lumikasoja.


Talon edessä oli yli metrin korkuinen yhtäjaksoinen lumivalli.


Roskiksille pääsy oli muuttunut teoreettiseksi, vaikka yksi kolmesta roskapöntöstä olikin vielä pieneltä osin näkyvissä.

Kuten kuvista huomaatte, lunta satoi sunnuntai-iltana lisää. Lumisadetta on luvassa taas viikonlopuksi. Nyt lämpötila on ollut eilisestä asti nollan tienoilla. Viime yönä alkanut myrskyisä tuuli jatkuu edelleen, mm. Saltstraumin silta Bodön tien varrella on ollut osan päivästä suljettuna, kun tuulen nopeus puuskissa on ollut 38 m/s.

maanantai 3. tammikuuta 2011

Tien päällä

Palasimme eilen illalla Glomfjordiin Suomen reissulta. Tällä kertaa olimme liikkeellä autolla, se antoi mahdollisuuden ainakin joustaviin aikatauluihin. Aikataulumme olivat lopulta todella erikoisia: lähdimme matkaan 23.12. klo 2.47 (Suomen aikaa) ja olimme perillä Jyrin vanhempien luona klo 21.20 tienoilla samana iltana. Paluumatkalle Helsingistä lähdimme 1.1. klo 21.40 ja Glomfjordissa olimme eilen illalla kuuden tienoilla.

Normaalitilanteessa olisimme tietystikin yöpyneet Pohjois-Ruotsissa ja jakaneet ajomatkan hieman eri tavoin. Nyt ongelmana oli kova pakkanen (menomatkalla paikoin yli 30 astetta pakkasta). Epäilimme, ettei diesel-automme olisi lähtenyt käyntiiin vietettyään hyisen yön hotellin parkkialueella. Olimme varanneet autoon mukaan melkoisen määrän lisätarviketta, varmuuden vuoksi (mm. muutama klapi ja tulitikkuja, makuupussi, eväitä, paljon lämpimiä vaatteita jne.). Erityisesti ainakin itseäni jännitti Ruotsin Lapissa oleva muutaman sadan kilometrin pätkä, jolla ei ole asutusta, huoltoasemia tms. Jos siellä olisi tapahtunut jotain ikävää, avun saaminen olisi kyllä vienyt aikansa.

Pidimme matkalla totta kai taukoja mahdollisuuksien mukaan. Paluumatkalla, kun pakkasta oli hieman vähemmän, nukuimme autossa ehkä yhteensä tunnin verran kolmella pysähdyspaikalla. Paluumatka oli huomattavasti raskaampi kuin menomatka. On selkästi helpompaa lähteä liikkeelle puolenyön jälkeen!

Meno- ja paluumatkaan mahtui kaikenlaisia tapahtumia. Toisaalta matkaakin kertyi yhteensä n. 3 200 km! Mennessä olimme seitsemän kilometrin ajelun jälkeen jo ehtineet nähdä kaksi hirveä, jotka kummatkin hengailivat meidän ajokaistamme puolella aivan ajotien reunalla. Paluumatkalla yksi hirvi löntysti keskellä ajotietä. Hirvet näyttävät valitsevan täällä Nordlandissa aina kaikista kapeimman tai mutkaisimman kohdan tiestä käyttöönsä. Ruotsin Lapissa oli poroja tiellä ja tien vieressä mennessä ja tullessa. Muutoin eläimiä oli aika vähän liikkeellä verrattuna aiempiin autoreissuihin Pohjois-Norjan ja Suomen välillä.

Ajokelit tarjosivat kaikkia mahdollisia talveen kuuluvia sääilmiöitä: monentyyppistä lumisadetta, sumua, pöllyävää lunta, jäisiä ja lumisia teitä jne. Huonoin keli oli ehdottomasti eilen illalla viimeiset pari sataa kilometriä: lumisadetta, pöllyävää lunta ja lumisia teitä. Poliiseja näkyi siellä täällä liikennettä seuraamassa. Arvidsjaurissa poliisit puhalluttivat eilen kunnan keskustassa autoilijoita, myös Jyri pääsi osallistumaan puhallutukseen.

Vaikka olimme Suomessa useamman päivän, matka meni taas (jo tuttuun tapaan) minuuttiaikataululla. Olin kuvitellut ehtiväni elokuviin jossain vaiheessa, mutta kuvitelmaksi se jäi. Ehdin sentään pilatekseen ja alennusmyynteihin (täkäläiseen hintatasoon verrattuna alehinnat vaikuttivatkin erittäin alhaisilta esim. vaatteissa). Oli mukavaa nähdä taas kummityttöä, sukulaisia ja ystäviä ja uusi vuosikin päästiin vastaanottamaan Helsingisssä jo lähes traditionaaliseen tapaan. On aina hienoa päästä Suomeen. Onneksi kuitenkin seuraavat lähiaikojen Suomen reissut tullaan hoitamaan lentäen!