sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Baari liikenneympyrässä

Vinterfestivalen päättyi perjantaina komeasti: alkuillasta oli ilotulitus, jonka jälkeiset päätösbileet keräsivät sadoittain ihmisiä. Päätösbileissä oli kolme juhlapaikkaa: liikenneympyrään rakennettu lumilinna-baari, laavu ja hotellin ravintola. Laavussa ja hotellin ravintolassa oli tarjolla live-musiikkia. Hotellin ravintolassa kokoontuivat enimmäkseen nuorimmat bilettäjät ja laavussa vanhimmat, lumilinnassa oli sekalaisin ikäjakauma.

Koska meillä ei ollut aiempaa kokemusta tästä traditionaalisesta loppujuhlasta, saavuimme paikalle hieman turhan aikaisin. Jyriä tämä harmitti erityisesti, sillä hän päätyi samantien antamaan suorassa lähetyksessä paikallisradion toimittajalle lausuntoa suomalaisesta sisusta ja paikallisesta juhlasäästä.

Lumilinnassa suosituin biletysasu oli pilkkihaalari tms. lämmin asuste. Meikäläisellä oli monta vaatekerrosta päällekkäin, ja kun kävi välillä lämmittelemässä laavussa, pärjäsi. Ulkolämpötila oli nollan tienoilla. Vuotta aiemmin bilettäjien määrää ei ollut kuulemma lainkaan vähentänyt kymmenen asteen pakkanen - minusta se kuulosti lähinnä urbaanilta legendalta! Bileissä onnistuimme näkemään myös (ensimmäisen kerran tänne muuton jälkeen) paikalliset poliisit, jotka mm. auttoivat ystävällisesti työntämään yhden väsyneen juhlijan taksiin.

Keskustelut bileissä sujuivat jo tutuksi tulleeseen tapaan ruotsi-norja-englanti -sekoituksella. Hassuinta oli kuunnella, kuinka yhdessä vaiheessa Jyri puhui norjaa ja norjalaiset vastasivat englanniksi!

Juhlat olivat hauskat, mutta meillä oli lauantaina edessä Bodön reissu, joten emme ihan loppuun asti paikalla olleet. Vinterfestivalen on paikallisille selkeästi tärkeä tapahtuma, jonka eteen nähdään vaivaa. Ja koska väkeä on täällä kaiken kaikkiaan vähän, perjantai-iltana spinning-ohjaaja oli muuttunut laavun baarimikoksi ja pilates-ohjaaja myi juhliin pääsylippuja!

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Hiihtokausi on avattu!

Upouudet sukset on saatu tällä viikolla käyttöön. Jyrin ja minun edelliset hiihtokokemukset ovat 1980-luvulta ja Suomesta, joten aloitimme varovaisesti kiertämällä lähijärven ympärille tehtyä latua. Latu on n. 2 kilometrin mittainen ja sisältää sekin tarpeeksi isoja ylä- ja alamäkiä. Vielä on kokeilematta hiihto tunturilla, jonne noustaan hiihtohissillä.

Heti ensimmäisellä hiihtolenkillä saimme katselijoiksi kaksi hirveä, jotka todellakin jäivät töllistelemään ladun varteen. Me odottelimme paikallamme ja niin hirvetkin, mutta ne väsyivät ensin ja lönköttelivät metsään. Muutoin ladulla on ollut aika vähän muita liikkujia, sillä tunturihiihto ja laskettelu on täällä suositumpaa kuin perinteinen murtsikka. Hiihtokelit ovat olleet vaihtelevia: tiistaina pääsimme oikealle ladulle, keskiviikkona oli umpihankihiihtoa koko päivän kestäneen lumisateen jälkeen, perjantaina olosuhteet olivat aivan loistavat ja hyvä latu-ura.

Aloitimme hiihtämisen sopivasti juuri ennen Vinterfestivalenin alkua. Vinterfestivalen on paikallinen vuosittainen viikon kestävä tapahtuma, jota meille mainostettiin jo käydessämme marraskuussa Glomfjordissa. Tuolloin meille myös painotettiin, että tapahtuman tärkein osuus on after ski. Vinterfestivalen alkoi eilen lauantaina ja illalla olivat aloitusbileet. Meidät oli kutsuttu etkoille Jyrin työkaverin luokse. Olimme saaneet ohjeeksi asunnon tarkan katuosoitteen, joskaan siitä ei ollut toivottua hyötyä: täällä ei läheskään kaikkien katujen varteen ole laitettu nimikylttejä. Jouduimme kysymään puhelimella ohjeita pariin kertaan ja lopulta etkojen isäntä oli asettunut talonsa eteen maamerkiksi. Sivuhuomautuksena eilisistä etkoista voisin mainita , että täällä harrastetaan paljon ns. pitkiä juomia ja erilaisia drinksuja.

Vinterfestivalenin aloitusbileiden teema oli villi länsi. Väkeä oli paljon ja vaivaa oli nähty asujen suhteen, paikalla oli edustettuna kaikenlaisia villiin länteen ja sen mytologiaan liittyviä tyyppejä: sheriffejä, karjapaimenia (ja yksi lehmä!), intiaaneja ja intiaaniprinsessoja jne. Bileissä esiintyi cover-bändi, jonka musiikki oli likipitäen kaikkea muuta paitsi kantria. Meininki oli riehakasta niin varsinaisessa juhlatilassa kuin sen ulkopuolella (baari-)laavussakin. Miehet tosin käyttivät paljon aikaa bileissä (ja jo etkoilla!) leikkipyssyjensä kokovertailuun, mikä huvitti naisia suunnattomasti.

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Lisää ruoka-aiheesta - ja hirvistä

Edellisellä kerralla pohdin mm. kala-autoasiaa ja ratkaisu kysymykseen odottikin postilaatikossa heti tekstin julkaisemisen jälkeen mainoksen muodossa. Jäätelöauton esitteessä kaksi ensimmäistä sivua oli tuutteja yms. perinteistä valikoimaa, kolmannelta sivulta alkaen esiteltiin äyriäisiä ja kalatuotteita: Jäätelöauto = kala-auto!

Hirvet ovat osoittautuneet täällä keskeiseksi ja pysyväksi small talk -aiheeksi yhtä hyvin Jyrin työpaikalla kuin meikäläisen Pilates-ryhmässäkin. Jyri oli saanut kuulla miehestä, joka oli yrittänyt ajaa pihalleen tullutta hirveä lapiolla huitomalla. Hirvi ei ollut ymmärtänyt vihjettä, oli vain tönöttänyt paikallaan kiinnittämättä sen suurempaa huomiota huitojaan (tai lapioon). Pilates-ohjaajani (joka on asunut aiemmin meidän nykyisessä talossamme) opasti minua katselemaan hieman ympärilleen, jos lähtee pimeän aikaan ulos talosta. Hänen mielestään hirvet eivät sinänsä ole vaarallisia, mutta varovaisuus omalta puolelta ei ole pahitteeksi.

Hirvien lukumäärä on täällä kuulemma nyt normaalia suurempi. Pari-kolme hirveä on alkanut myös häiriköidä Glomfjordissa sen verran, että ne aiotaan eliminoida. Häirikköhirvet ovat kuljeskelleet normaalia reteämmin ihmisten pihoilla ja Glomfjordin kaduilla. Hirvet ovat myös aiheuttaneet hankaluuksia liikenteessä täällä ja lähialueella.

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Hernekeittoa leivän päällä ja muita ruokakokemuksia

Minua on suorastaan vaadittu kertomaan paikallisista ruuista, ja olenkin käyttänyt nämä muutamat viime viikot tutkiakseni aihetta ensin tarkemmin!

Yksi mielenkiintoisimpia havaintoja on, että työpaikkalounas tarkoittaa täällä yleisesti voileipiä. Leivät ovat ilmeisesti aika tuhteja: Jyrin mukaan kaksi leipää riittää hyvin lounaaksi. Leipien päällysteinä on esim. lohta tai kananmunaa. Tai hernekeittoa. Leivällä on siis esimerkiksi makkaraa ja pläjäys kylmää, kiinteää hernekeittoa. Tämä nakit + hernekeitto-leivänpäällyste on tullut nähtyä (ei maistettua) myös omin silmin, mutta valitettavasti kamera ei ollut mukana.

Parissa lähiravintolassamme listalla on kalavalikoimassa mm. turskaa, seitä, lohta - ja valasta. Viimeksimainittu on jäänyt kylläkin kokeilematta. Ennen Suomesta lähtöä kuulin likipitäen kaikki mahdolliset turska-aiheiset vitsit ja jutut. Odotellessani ravintolassa turska-annostani mielessäni häälyivät nuo em. jutut ja muisto lipeäkalan hajusta joulunaikaan. Yllätys oli positiivinen: Paistettu turskafilee oli mainio ja onnistunut annos, maukasta ja hyvää. Olen valmis kokeilemaan turska-ruokia jatkossakin, tosin ehkä tietyin rajoituksin. Paikallisten ravintoloiden listoilla ja ruokakauppojen tiskeissä on nimittäin tarjolla myös turskankieliä! Viime viikolla iso valtakunnallinen lehti julkaisi kalareseptejä, joukossa myös turskankielien valmistusohje.

Tietyt annokset tuntuvat olevan suosittuja ympäri maata (okei, suppea kokemukseni kattaa tällä hetkellä kaksi lähiravintolaa ja Gardemoenin ruokatarjonnan!), tällaisia ovat esim. uuniperuna pekoni-maissi -täytteellä ja seitifilee paistetun sipulin kanssa.

Lähikaupoissamme suurin osa liha-, kala- ja äyriäisvalikoimista löytyy pakastealtaista. Joidenkin tietojen mukaan täällä käy kala-auto, josta voisi suoraan hankkia tuoretta kalaa. Tähän mennessä olemme onnistuneet näkemään vain lauantaisin kierrostaan tekevän jäätelöauton!

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Talvimyrsky

Olen hehkuttanut blogissakin lukuisia peräkkäisiä häikäisevän kauniita ja aurinkoisia päiviä. Nyt ne ovat ohi, ainakin tällä erää. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä alkoi vesisade, joka jatkui maanantaiaamuun asti. Pikkupakkasen tilalla oli useita lämpöasteita ja lumi suli vuorokaudessa silminnähden. Pihatiemme muuttui samalla luistinradaksi!

Sunnuntai-iltapäivästä alkaen tuuli voimistui ja ilma rupesi muistuttamaan myrskyä. Ikkunalasit vonkuivat ja helisivät ja talo natisi taistelussa myrskyä vastaan. Ensimmäistä kertaa elämässäni puolen vuorokauden ajan putkeen kuulin tuulen ulvontaa! Raivoisa sade piiskasi Glomfjordia ja sunnuntain osalta ulkoilu jäi haaveeksi. Myrsky jatkui koko yön ja piti yllä omaa äänimaisemaa Oscar-lähetyksen taustalla. Mennessäni nukkumaan aamulla kuuden jälkeen, vesisade oli jo muuttunut rännän kautta lumeksi. Lunta sataa samanlaisella voimalla kuin eilen vettä ja lumisateen ennustetaan jatkuvan ainakin pari-kolme seuraavaa päivää, joten lauantaina vihdoinkin hankkimamme sukset saavat varmasti käyttöä vielä tänä talvena!

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Havaintoja liikenteestä ja liikkumisesta

Kolme havaintoa liikenteestä ja liikkumisesta Glomfjordissa:

1. Auto voidaan jättää tyhjäkäynnille kaupassa käynnin ajaksi. Jyri muistelee vastaavan ilmiön olleen joskus Suomessakin ihan luonteva, mutta itselleni tällainen on ihan uutta. Edelleenkin näyttää sangen hämmentävältä, kun kaupan parkkipaikalla on vieri vieressä useita tyhjiä autoja, moottorit käynnissä.

2. Katulamppuja ei välttämättä sytytetä, vaikka tuleekin pimeää ja niinpä kaduilla liikkuminen iltaisin vaatii keinoja erottua pimeydessä. Kiinnitin huomiota jo marraskuisella tutustumiskäynnillämme siihen, että lähes poikkeuksetta paikallisilla jalankulkijoilla ja lenkkeilijöillä oli pimeän tultua päällä heijastinliivit. Silloin ihmettelin asiaa, nyt se vaikuttaa ihan järkevältä!

3. Autot pysähtyvät suojatien eteen likipitäen poikkeuksetta. Tämä aiheuttaa molemminpuolista hämmennystä. Kuskit ihmettelevät, kun meikäläinen pysähtyy (vanhasta tottumuksesta, jottei jäisi auton alle) ja meikäläinen ihmettelee, kun autokin pysähtyy.

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Lukemattomia kirjoja

Valitsin Norjan muuttokuormaamme hyllystämme kirjoja, joiden lukemista olin siirtänyt myöhempään ajankohtaan syystä tai toisesta. Juuri ennen lähtöämme Suomesta hankin myös muutamia uusia teoksia, joista olin kiinnostunut.

Lukemattomia kirjoja oli muuttolaatikoissa alunperin yhteensä 114 kpl. Enemmistö on fiktiota (78 kpl): kaikenlaista dekkareista venäläisiin klassikkoromaaneihin. Ei-fiktiossa on elämäkertoja, kulttuuria, taloutta - vähän sitä sun tätä. (Ja näihin lukemattomiin kirjoihin en ole todellakaan laskenut mukaan opiskelukirjallisuutta!)

Koska mukaanotettu kirjavalikoima on niin sekalainen, luku-urakastani tulee varmasti mielenkiintoinen. Urakka-sana tosin luo ehkä hieman väärän mielikuvan, tällainen vapaaehtoinen lukeminen ei tunnu raskaalta (vrt. lukeminen tenttiin!). Juuri nyt luen pitkästä aikaa Philip Rothia (Amerikkalainen pastoraali), viime viikon loppupuoli kului ruotsalaisen dekkarin parissa.

Lukemattomien teosten ja uutuuksien ohella otin Glomfjordiin mukaan myös joitain kaikkien aikojen suosikkikirjoistani, niiden lukeminen voi tulla ajankohtaiseksi hetkellä millä hyvänsä!