perjantai 26. helmikuuta 2010

Kuntoilua

Olen nyt käynyt tutustumassa lähimpään liikuntakeskukseen. Keskus avattiin aivan tammikuun lopulla, mutta Suomen reissujen yms. hyvien tekosyiden vuoksi en ole päässyt paikalle aiemmin. Keskus on ehkä hieman mahtipontinen ilmaisu, mutta paikassa on kuntosali ja viikottain 16 h ohjattua jumppaa (step, pilates, spinning). Pilatekseen olen yrittänyt päästä osallistumaan, mutta roikun lähiviikot enimmäkseen varapaikkalistalla sijoilla 22-25 (tunnille otetaan 18 osallistujaa).

Liikuntakeskuksen asiakaspalvelusta täytyy erikseen antaa kehuja. Halusin ostaa kuntosali+jumppakortin (tulee halvemmaksi kuin kertamaksut, vaikka siihen liittyykin pakkojäsenyys). Olin etukäteen varmistanut, että luottokorttini kävisi maksuvälineenä, mutta yllättäen niin ei ollutkaan. Ehdotin maksavani kertamaksun, mutta omistaja antoikin minulle luotolla magneettikortin ("Ongelma on meidän maksupäätteessämme!"), kertoi pyytämättä kaikista liikuntakeskuksen oheispalveluista ja vieläpä opasti niihin laitteisiin, jotka olivat minulle entuudestaan vieraita.

Täällä on taas ollut häikäisevän kauniita, auringonpaisteisia päiviä ja varmaankin ihanan sään vuoksi olin ainoa asiakas kuntosalilla. Asiakkaiden vähyydestä johtuen kuntosalin omistajalla oli aikaa laite-esittelyjen lisäksi harrastaa meikäläisen kanssa small talkia. Kuntosalitreeni olisi ollut tarpeeksi raskas yli kuukauden tauon jälkeen muutenkin, mutta norjankielisen puhetulvan seuraaminen laitteissa hikoilun ohessa toi melkoisen lisäkertoimen!

P.s. Nyt olemme tehneet Jyrin kanssa hirvihavainnon oman pihamme liepeiltä. Eilen illalla tullessamme kaupasta kotiin, löntysti hirvi kaikessa rauhassa kadun yli talomme kohdalla. Pihallamme olleista jäljistä päätellen hirvi oli tullut talomme päädyn takaa, kiertänyt etupihalle ja jatkanut pihatietä pitkin kadulle.

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Elg ja muita luonnon ihmeitä

Kun ajelimme sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Glomfjordia kohti, taajaan sijoitetut hirvivaroitusmerkit saivat selityksen. Ensinnä näimme aivan tien vieressä samaan matkasuuntaan meidän kanssamme juoksevan hirvitrion ja myöhemmin vielä yksinäisellä yölenkillä olevan hirven.

Hirvihavaintoja voi täällä tehdä muuallakin (ja paljon lähempänä) kuin Bodön tien varrella: Kuukausi takaperin oli kuulemma tuossa talomme ohitse kulkevalla kadulla hengaillut pari hirveä keskellä päivää. Jyrille joku paikallinen oli kertonut, kuinka televisiota katsellessa ruutuun tuntui tulevan heijastus ikkunan takaa: Ikkunan takana seisoi hirvi tuijottelemassa sisään taloon. Kaksi viikkoa sitten naapuri oli tehnyt havainnon "suurikokoisesta sarvipäästä", joka oli muina hirvinä viettämässä lauantaita - meidän pihallamme!

Kun kävimme tutustumassa taloomme ennen muuttoa, pihalla oli jonkin eläimen jälkiä. Jyri ehdotti jälkien jättäjäksi karhua, mutta nehän ovat talviunilla! (Onneksi.) Omasta mielestäni jäljet toivat mieleen lähinnä kuuluisan lumimiehen. (Täälläkin on vuoristoinen maisema.) Kyse olikin mitä ilmeisimmin ns. kotihirvestä. Olemme tulevan viikonlopun taas vaihteen vuoksi Glomfjordissa: olen jättänyt kameran esille olohuoneen pöydälle, jotta mahdollinen hirvihavainto saadaan ikuistettua.

torstai 18. helmikuuta 2010

Lyhyt johdatus Norjan kieleen, osa 1

Viime viikkojen aikana en ole vielä alkanut puhua norjaa sujuvasti (tai oikeastaan mitenkään), enkä ole nähnyt vielä edes unta epäsäännöllisistä verbeistä. Muutama ilmaisu on kuitenkin tullut opittua.

Aiemmin olen maininnut, että paikalliset vakuuttavat ymmärtävänsä ruotsia aivan hyvin ja niinpä esim. ruotsin tervehdys- ja kiitos-sanoilla pärjää vaikkapa ostoksilla. Jos haluaa edes yrittää sulautua joukkoon, paikalta poistuessa tai muuten erotessa sanotaan "Ha det" tai pidemmin "Ha det bra". Esittelytilanteessa toimii hyvin "Hyggelig" tai hieman pidempänä "Hyggelig å treffes". Kjempe on puolestaan erittäin käyttökelpoinen etuliite, jonka ruotsalainen vastine on jätte.

Oudointa on norjalaisten tapa sanoa "Takk for sist!" tavattessa. Kyllähän Suomessakin kiitellään viimeisestä, jos ollaan esim. vietetty yhdessä iloista iltaa. Täällä kiitellään viimeisestä, vaikka kyseessä olisi ollut esim. työtapaaminen. Hauskin (ja kuvaavin) vastaantullut työelämään liittyvä sana on ehdottomasti mötekollisjon, joka tarkoittaa samalle ajankohdalle osuvia kokouksia.

tiistai 16. helmikuuta 2010

Kaamos on voitettu

Kaamos jäi taakse viime viikon lopulla ja valoisa aika voittaa vuorokaudesta alaa huimin harppauksin. Kuukaudessa päivä pitenee yli kolme tuntia!

Täällä on ollut pari päivää todella keväinen keli, kuin suomalainen maaliskuu (tippuvat räystäät, hangesta heijastuva häikäisevä auringonpaiste jne.). Pihapuussamme hengaava vuonontipu (ei liene oikea lajinimike) vetää päivät pitkät aarioita. Auringon lämmittävä vaikutus tuntuu sisälläkin istuessa (ja tekee tenttiin lukemisen todella haasteelliseksi). Ulkona saa ihailla postikorttimaisemia, joissa yhdistyvät lumiset vuoret ja häikäisevä auringonpaiste. Kävelylenkeillä joutuu tosin enimmäkseen tuijottamaan kenkiään väistääkseen pahimmat jalkakäytäväjäätiköt.

Pakkasen ja auringonpaisteen on luvattu jatkuvan ainakin lähipäivät, mutta suksia emme ole vieläkään ehtineet hankkia. Paras tekosyy, joka estää tällä hetkellä hiihtoharrastuksemme, on asunnon saaminen kuntoon ja viimeistenkin pahvilaatikoiden tyhjentäminen. Paikallisten mukaan talvea on jäljellä vielä monta viikkoa, ehtinemme päästä kokeilemaan lähilatuja. Säävaihtelut ovat täällä tosin kovin nopeita: vastikään avattu hiihtokeskus jouduttiin jo sulkemaan viime viikonlopun ajaksi vesisateen vuoksi!

tiistai 9. helmikuuta 2010

Takaisin Glomfjordissa

Tässä heti alkuun maisemakuva, jonka nappasin talomme terassilta. Maiseman tärkeimmät elementit lienevät erotettavissa: puut, lumi, vuoret.

Blogin päivittäminen ei ole onnistunut viime aikoina, kun olen keskittynyt lähinnä matkustamiseen ja ollut poissa verkkoyhteyksien (ja koneen) ääreltä. Toista viikkoa kestänyt kiertomatka (Norja-Suomi-Ruotsi-Norja) päättyi eilisiltana klo 23 tienoilla takaisin Glomfjordiin ja meikäläisellä on nyt sitten takana ensimmäinen yö uudessa kodissa.

Kiertomatkan aikana vietin useita mukavia päiviä Helsingissä. Helsingistä singahdimme Eskilstunaan, jossa Jyri osallistui perinteiseen ratagolfin maratonkilpailuun. Kilpailussa oli tänä vuonna mukana yhteensä 49 kaksihenkistä joukkuetta Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Tulokset kertovat ruotsalaismenestyksestä. Eilinen tuli vietettyä Oslossa, jossa en ole käynytkään yli kymmeneen vuoteen. Maanantaina ei paljonkaan nähtävyyksiä ollut auki, mutta huikaisevassa auringonpaisteessa oli mukava kävellä kaupungilla. Ihmisiä oli liikkeellä paljon - luultavasti ainakin osittain lähes keväisen sään houkuttamana. Bongasin mainion kirjakaupan, jonne aion päästä tulevillakin Oslon reissuilla. Matkatavaroita oli tällä kertaa jo valmiiksi niin paljon, etten voinut valitettavasti satsata kirjahankintoihin toivomallani tavalla.

Lähtiessämme reissuun Glomfjordissa satoi räntää/vettä, mutta poissaollessamme tänne on tullut oikea talvi. Pakkasta on kymmenkunta astetta ja lunta aika paljon (joskaan ei lähellekään Helsingin kaltaista määrää!). Aurinko paistaa ja ilma on kirkas, mutta loppuviikoksi on ennusteissa luvattu taas vesisadetta ja lämpöasteita. Katsotaan, miten käy!