sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Makrillia

Jyri nappasi eilen neljä makrillia saalikseen ja lauantaipäivälliseksi valikoitui kolme grillattua makrillia.

Olin huomannut NRK:n sivustolla jo aiemmin sopivan ohjeen: perattuihin makrilleihin hierotaan suolaa ja mustapippuria, kalojen kylkiä vasten asetellaan sitruunaviipaleita, koko systeemi piilotetaan pekonisiivujen alle ja kypsennetään grillissä. Grillimme ei ole paras mahdollinen, mutta hyvänmakuista ruuasta tuli silti. Jyri tosin olisi kaivannut lisää suolaa kaloihin.

Tämä oli ihka ensimmäinen kerta, kun valmistimme tuoreita makrilleja. Yllättäen 1970-luvulla painetusta suomenkielisestä keittokirjasta löytyi useita erilaisia makrillireseptejä ja sieltä otin idean graavaamisesta. Neljäs makrilli siis graavattiin ja sitä maisteltiin tänään aamupalalla. En oikein tiennyt, mitä odottaa, mutta kalasta oli tullut erittäin hyvänmakuinen. Toki vielä muutama muukin resepti on kokeilematta, mutta graavia makrillia syön mielelläni uudestaankin!

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Fjällen

Ajelimme eilen illalla tunturille. Tunturitie avattiin autoliikenteelle kevättalvella ja silloin kävimme pariin kertaan paikanpäällä vain katselemassa maisemia. Tien päässä on parkkipaikka, josta on helppo lähteä esim. vaellus- tai hiihtolenkille tai kalastamaan.

Tunturilla oli paikka paikoin lunta, mutta toisaalta myös kauniita hentovartisia kukkasia. Olin etukäteen pelännyt, että hyttysiä olisi sankoin parvin liikkeellä. Pelko oli turha, ehkä ilman viileydestä tai tuulisuudesta johtuen hyttysiä en havainnut lainkaan.

Eilisellä reissullamme Jyri kävikin kokeilemassa kalaonneaan ensimmäistä kertaa tunturijärvessä (Namnlausvattnet). Kuvassa Jyri on vasta menossa heittelemään.


Tällä kertaa ei ikävä kyllä tullut saalista.

Tunturitien päässä olevalla parkkipaikalla on ohjeet luonnossa käyttäytymiseen. Ohjeissa ei tosin suoraan sanottu, että jätteistä ja niiden poiskuljetuksesta pitäisi kunkin huolehtia omalta osaltaan.

Yhteen nuotiopaikkaan oli jätetty muovisia kertakäyttöruokailuvälineitä. Nuotiopaikan jätteet eivät olleet ainoita tunturiin muistoksi jätettyjä muoveja. Valitettavasti.

Tunturilla tuli ihmeteltyä ja ihailtua luontoa. Kalliot ovat uurteisia ja paikka paikoin erittäin teräviä.







keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Norjalainen kalakeitto

Olen kerännyt tietoa norjalaisesta kalakeitosta täkäläisistä verkkolähteistä ja kyselin asiasta myös viimekertaisilta päivällisvierailtamme. Reseptejä tuntuu olevan yhtä monta kuin lähteitäkin, mutta jotain yhteisiä piirteitä niissä on.

Eräät ainesosat mainitaan kaikissa kalakeittoresepteissä: kala, porkkanat, sipulit, purjo, ruohosipuli, kerma ja smetana. Päivällisvieraidemme mukaan tärkeintä on, että keitossa on sekä kermaa että smetanaa kalan lisäksi. Juuri kerman ja smetanan yhdistelmä liemessä tekee kuulemma keitosta todella herkullista.

Joidenkin ohjeiden mukaan keittoon tulee vain yhtä kalalaatua, eikä lainkaan äyriäisiä. Toisten mukaan päinvastoin. Perunoita ei keittoon minkään näkemäni ohjeen mukaan tule. Porkkanoiden, sipulin ja purjon lisäksi jotkut ohjeet mainitsevat myös persiljajuuren ja/tai sellerin. Kerma on korvattu joissain ohjeissa maidolla.

Vielä en ole ehtinyt kokeilla käytännössä norjalaisen kalakeiton valmistusta yhdenkään reseptin mukaan. Kunhan Jyri ehtii taas kalastelemaan, saamme varmaankin tarpeeksi kalaa (tai kaloja) keiton raaka-aineiksi.

tiistai 13. heinäkuuta 2010

Illat pimenee jouluun...

Uutisista päätellen Suomessa on kärvistelty melkoisessa hellesäässä. Toivottavasti edes rippeitä siitä riittää vielä meidän tulevan Suomen-reissumme ajaksi!

Täälläkin päästiin viime perjantaina ja uudestaan sunnuntaina nauttimaan yli +20 asteen lämmöstä. Lauantai siinä välissä oli epävakainen ja iltaa kohden enimmäkseen sateinen. Täällä on muuten aamupäivisin ihan mahdoton (ainakin näin ei-syntyperäisenä!) ennustaa, kuinka lämmin päivä on tulossa. Lämpötila nousee iltaa kohden ja parasta auringosta nauttimisaikaa on tarjolla yleensä vasta iltapäivällä.

Viime viikko sinällään oli yllättävänkin vähäsateinen lähiaikoihin verrattaessa, mutta tällä viikolla vahinko näytetään otettavan takaisin. Eilen sateli pitkin päivää, tänään sadetta on ollut tarjolla puolilta päivin asti.

TV:n sääennusteessa näytettiin eurooppalaisia nauttimassa helteistä ja samalla kerrottiin, että helleaalto kiertää Norjan. Sen sijaan eteläisessä Norjassa riehuneet ukkoskuurot ovat kuulemma tulossa kohti Pohjois-Norjaa.

Valoisa aika alkaa vähetä ja pimeys voittaa tunteja vuorokaudesta. Aurinko nousee Glomfjordissa klo 1.59 ja laskee klo 00.14. Sateen vuoksi päivisin on välillä niin pimeää, että syksy tuntuu olevan liian lähellä. Erityisesti norjalaiset tuttavamme ovat kyselleet, näimmekö keskiyön aurinkoa kertaakaan tänä kesänä. Vastaus on kielteinen.

Paikallinen sääennuste lupaa tänne Glomfjordiin taas seuraavan Suomen reissumme ajaksi mukavan lämmintä ja vähäsateista keliä.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Pitkä viikonloppu Karlstadissa (osa 2)

Huomaan nyt, että itse asiassa parempi otsikko olisi voinut olla pitkä viikonloppu poissa Glomfjordista, koska Karlstadissa emme niin kovin paljon aikaa viettäneet. Ehdin sentään ottaa kaupungissa oheisen valokuvan.

Kisan päätyttyä ja syötyämme pikaisen päivällisen lähdimme ajamaan kohti Glomfjordia. Suunnitelma A oli ajaa Östersundiin ja yöpyä siellä, mutta aika nopeasti kävi selväksi, ettemme jaksaisi yli 550 km:n ajomatkaa. Suunnitelma B oli ajaa Sundsvalliin (n. 530 km). Ajallisesti A ja B eivät toisistaan juuri eronneet. Suunnitelma C sisälsi yöpymisen Svegissä, mutta n. 400 km ja saapuminen perille huomattavasti puolenyön jälkeen ei sekään tuntunut hyvältä idealta. Niinpä hylkäsimme kaikki em. suunnitelmat ja ajoimme yöksi Gävleen. Saimme moottoritien varren hotellista toiseksi viimeisen vapaan huoneen ja ehdimme jopa istua hetken hotellin terassilla. Ilta oli lämmin ja ilma täynnä hyttysiä.


Maanantaiaamuna olimme tien päällä jo heti seitsemän jälkeen ja yli 15 tuntia myöhemmin olimme vihdoin perillä Glomfjordissa.


Matkalla olivat viivästyksenä tällä kertaa paitsi tietyöt, myös eläimet.

Ruotsin Lapissa tien oli valloittanut porolauma.

Lauma ruokaili autoista välittämättä.

Välillä porot siirtyivät hetkeksi pois tieltä, mutta palasivat samantien takaisin ja lähtivät juoksemaan automme menosuuntaan.

Norjan puolella aiheuttivat lievää stressiä tiellä ja sen varrella vapaana vaeltelevat lampaat.













Yhteenvetoa reissusta.
Hammarö. Kisakenttä sijaitsi tarkalleen ottaen Hammarön kunnassa. Kentän läheisellä asuinalueella oli vieri vieressä hyvässä maalissa olevia omakotitaloja ja toinen toistaan komeampia puutarhoja. Hammarö ja Karlstad sijaitsevat aivan Vänernin rannalla, joten kauniita järvimaisemia oli tarjolla matkalla kentälle.

Lähiruokaa. Ruotsissa tuntuu olevan todella tiheässä kauppoja, joissa myydään paikallisten tuottajien tuotteita, lähiruokaa. Kaupoista oli aina hyvissä ajoin mainoksia ja ne oli lähes poikkeuksetta sijoitettu siten, ettei matkaa päätieltä ollut kovinkaan paljon. Aika moni kauppa sijaitsi suorastaan tien varrella.

Sää oli perjantaina ja lauantaina aivan loistava: lämpötila ylitti hellerajan. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä alkanut sade jatkui vielä aamullakin pieninä kuuroina, mutta pikkuhiljaa aurinko alkoi taas lämmittää. En ollut ymmärtänytkään kaivanneeni aurinkoa ja lämpöä näin paljon! Muutama kymmenen kilometriä ennen Norjaa rajaa lämpötila alkoi laskea ja samalla rupesi sataa tihuuttamaan.

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Pitkä viikonloppu Karlstadissa (osa 1)

Jo useita kuukausia sitten olimme merkanneet allakoihimme Suomen reissun heinäkuun ensimmäiselle viikonlopulle, jolloin Jyrin oli tarkoitus osallistua betoniratojen SM-kilpailuihin Vaasassa. Viime hetkillä kisan ajankohta siirtyi ja Jyrin osallistuminen muuttui samalla mahdottomaksi. Norjalaiset pelikaverit vinkkasivat, että Ruotsissa olisi kuitenkin tarjolla betonikisa. Oslolaisten vinkkaajien mielestä pelipaikkana oleva Skoghallsin kenttä olisi suht' lähelläkin (n. 220 km), mutta meiltä Glomfjordista matkaa kertyi gps:n mukaan n. 1400 km/suunta. Meidän oli ollut tarkoitus ajella omalla autollamme Vaasaan. Vaasan sijaan päätimme ajaa Karlstadiin.

Menomatka. Lähdimme matkaan torstaiaamuna hieman ennen yhtätoista. Ajatuksena oli ajella 12-13 tuntia ja yöpyä jossain sopivassa paikassa Ruotsissa. Matka eteni aika mukavasti Ruotsin Lappiin asti, jossa pääsimme seuraamaan tietöitä ruotsalaiseen malliin: päällyste oli poistettu ja tielle oli levitetty hyvin karkeaa soraa. Päällystystyöt olivat jo käynnissä, mutta kymmenien kilometrien matka ajeltiin karkealla soralla huikealla alle 40 km:n tuntivauhdilla. Lisäksi tietyöosuudella oli tietenkin paikkoja, joissa liikenne pääsi etenemään vain yhdellä kaistalla eli odottelimme ja odottelimme vastaantulevaa liikennettä. Lomakauden vuoksi liikennettä (varsinkin matkailuautoja ja asuntovaunua vetäviä autoja) oli paljon.

Pari kertaa gps ehdotti lyhyempää reittiä, ja päädyimme ajelemaan sateen jäljiltä kuraisia hiekkateitä. Puolen yön tietämillä saavuimme Svegiin, joka vaikutti sopivalta yöpymispaikalta. Matkaa Karlstadiin oli jäljellä vielä hieman alle 400 km. Suunnittelimme nukkuvamme kuutisen tuntia ja puoleen päivään mennessä olisimme määränpäässä. Kumpaakaan ei kuitenkaan väsyttänyt ja koska hotellihuone Karlstadissa olisi kuulemma käytettävissämme varhaisesta aamusta, päätimme ajaa samantien perille asti.

Ehdimme tutustua ruotsalaisiin radion yöohjelmiin - ja useisiin tienvarren pysähdyspaikkoihin, kun kolmen tienoilla uni meinasi ottaa väkisin vallan. Viimeinen tunti olikin sitten melkoista taistelua, mutta puoli viiden tienoilla pääsimme hotelliin. Lyhyt hämärän hetki oli ohitettu ja oli taas valoisaa, kun pääsimme nukkumaan.

Kisa. Puolen päivän aikaan syödyn aamiaisen jälkeen suuntasimme kentälle. Jyri pelasi ihka ensimmäisen kerran näillä radoilla ja samaten ensimmäisen kerran oldtimers-sarjassa. Norjalaiset neuvoivat Jyrille auliisti pelimenetelmiä (olivat lähettäneet jo etukäteen pelivinkit sähköpostilla!) ja hämmästelivät meidän ajo-urakkaa Glomfjordista. Huhu automatkailustamme oli saavuttanut myös sellaisia ruotsalaispelaajia, joita emme olleet nähneet aikoihin. Koska huhuilla on taipumus muuntua, olin varma, että jotkut kuulivat meidän ajaneen ilman yhtään taukoa koko 1400 km:n matkan. Yritin ehdotella Jyrille, että vahvistamalla em. väärää käsitystä hän saisi henkisen yliotteen vastustajistaan!

Kisaan oli ilmoittautunut huikeat 101 pelaajaa - Suomen vinkkelistä aika käsittämätön määrä, kun kyse ei ollut maan mestaruuskisoista! Osanottajista 95 oli Ruotsista, viisi Norjasta ja yksi Suomesta. Yli kolmasosa pelaajista oli oldtimers-luokissa, kyse oli Ruotsin liiton maajoukkuekatsastuskisasta. Lauantaina kaikki pelasivat kolme kierrosta, sunnuntaina kaikki pelasivat kaksi kierrosta ja parhaat vielä yhden finaalikierroksen. Lopputuloksissa Jyrin sijoitus oldtimers-miesten sarjassa oli 15./31. - ei lainkaan hullummin olosuhteet huomioonottaen.