Pääsiäisviikosta alkaen nautimme täällä aurinkoisista päivistä. Lämpötila hipoi kymmentä plusastetta ja piha alkoi paljastua lumen alta. Kevättunnelmaa vahvistivat kärpästen pörinä, aurinkoisella seinustalla esiintulleet kukkaset ja muutama perhoshavainto. Naapuruston talojen parvekkeille ja terasseille ilmestyivät kesäkalusteet ja auringosta nauttivat ihmiset. Kaduilla viiletti eri-ikäisiä pyöräilijöitä ja rullaluistelijoita.
Viime sunnuntaina alkoi vesisade, joka kesti neljä ja puoli päivää. Loputkin lumet näyttivät sulavan pois ja Örnesin puolella haravoitiin jo pihanurmikoita. Oikeasti olimme kuitenkin menossa kohti takatalvea. Eilen illalla vesisade muuttui rännäksi ja vielä myöhemmin lumeksi. Lunta on tullut todella paljon. Lämpötila on edelleen hieman pakkasen puolella.
Täytyy kuitenkin olla tyytyväinen siihen, että monen päivän mittainen harmaus ulkona on vaihtunut kirkkaudeksi, edes tilapäisesti. Sunnuntaista alkaen viikon sääennuste lupaa nimittäin vaihtelevasti vesi- ja lumisadetta ja pääosin lämpöasteita, auringon merkki sääkartalta näyttää Glomfjordin osalta kadonneen kokonaan.
Paikkakuntalaisilla on kuitenkin ilmeisen luja luottamus kevään tuloon: hiihtokeskus suljettiin jo tältä talvelta ja postilaatikkoon tulee päivittäin mainoksia puutarhanhoidosta, pihakalusteista ja grilleistä. Ehkä varmempi merkki lähestyvästä keväästä ja kesästä on päivien piteneminen: aurinko nousee heti viiden jälkeen ja laskee iltayhdeksän tienoilla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei, takatalvea on saatu tuta täällä koto-Suomessakin. Liekö sitten syynä auringon ja maan välissä kelluva näkymätön tuhkakatto.
VastaaPoistaMulla on sulle kuuma vinkki, jota voisit kokeilla kun alat naapurien kanssa kilvan kuopsutella pihapuutarhaasi: Hanki kanoja! Huipputrendikästä! Saat oikeita luomumunia ja nurmikin pysyy somasti kuohkeana. Luin viime perjantain Kauppalehdestä, että villityksen on aloittanut just joku norjalainen miljardööri Peter Stordalen (?tms), joka luksustalonsa pihamaalla harrastaa kanankasvatusta... Somaa.
Ja vielä siitä lempiaiheestani ruuasta: Kerro, miten norjalainen tekee kalakeittonsa.
(Esikoinen tekstaili työmatkaltaan Trondheimistä haltioituneena saaneensa parasta keittoa ikinä. Mua alkoi kiinnostaa, mikä siinä sopassa niin kummallista on, että äidin pöperöt jää kakkoseksi.)
Kiitokset trendivinkeistä! :D
VastaaPoistaKumpikaan meistä ei täällä asuessa ole vielä päässyt kalakeittoa maistelemaan, joten en voi valitettavasti asiantuntevasti vastata ruokakysymykseen. Kunhan Jyri saa kalansaalista, kysellään paikallisten soppavinkkejä!