Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä ei mennyt ohi huomaamatta: kuuntelemallani suomalaisella radiokanavalla toimittaja kertoi tasaisin väliajoin, että tänään on itsenäisyyspäivä. Myös linnan juhlat ja muut perinteiset menot tulivat mainittua. En ollut ensimmäistä kertaa poissa Suomesta itsenäisyyspäivänä, mutta tämä poissaolo tuntui erityiseltä: varmaa tietoa pysyvämmästä paluusta Suomeen ei ole. Täytyy tunnustaa, että näkemäni pätkä ylioppilaiden soihtukulkueesta nosti mieleen haikeutta; viime vuosina olimme aina katselleet kulkuetta kotimme ikkunasta.

Jyri vei työhuoneeseensa sinivalkoisen kynttilän (kyllä, vain yhden!). Yllättävän moni työkaveri oli kuulemma tiennyt Suomen itsenäisyyspäivän ajankohdan. Täällä kansallispäivän vietto on iloista ja riehakasta - olin ehdottanut Jyrille, että hän olisi voinut soittaa työhuoneessa nonstoppina Maamme-laulua ja/tai Porilaisten marssia ja näyttää arvokkaan synkeältä. Jyri ei suostunut.

Itse laitoin ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää, sytytin valon sähkökynttilöihin ja päädyin loppuviimeksi katselemaan linnan juhlia verkon välityksellä. Verkko toi (häiriöttä ja katkoksitta) itsenäisyyspäivän ja kotimaan ja kaiken siihen liittyvän ja niin tutun hetkeksi tännekin.