Siisti tienvarsikäymälä

Pitkillä automatkoilla Glomfjordista Ruotsiin ja Suomeen on alkanut entistäkin enemmän arvostaa siistejä tienvarsivessoja.

Tässä esimerkki Nordlandista, Norjasta.


Ystävälliseksi muotoiltu WC-maksupyyntö!

"Missä sataa lunta toukokuun puolivälissä?"

Otsikon kysymys on lainaus NRK Nordlandin uutisesta. Oikea vastaus: Nordlandissa. Myös täällä Glomfjordissa herättiin lauantaiaamuna lumisateeseen. Päivän mittaan satoi lunta, räntää ja vettä. Sade vaihteli kohtalaisesta sakeaan ja välillä tuli yksi raekuurokin. Onneksi sentään pysyttiin juuri ja juuri lämpöasteiden puolelle, lunta ei alkanut jäädä maahan kuten jossain muualla päin Nordlandia.

Eilen ripotteli enää pelkästään vettä ja lämpötila nousi parhaimmillaan lähes kymmeneen plusasteeseen. Tänään olikin jo +14 astetta ja aurinko on iltapäivän aikana näyttäytynyt aamupäivän vesisateiden jälkeen.

Viikko sitten sääennusteissa lupailtiin erityisesti Nordlandiin todella lämmintä ilmaa kansallispäiväksi (torstai 17.5.) ja muistuteltiin jopa auringonsuojatuotteiden käyttämisestä. Lauantain yllättävän lumisateen jälkeen saa olla tyytyväinen, jos lämpötila on edes plussan puolella torstaina!

Lunta!

Berit-myrsky tuntui kovana tuulena ja kaatosateena perjantai-illasta lauantain ja sunnuntain väliseen yöhön asti. Vedenpinta oli Nordlandissa poikkeuksellisen korkealla. Myrskyävä meri oli kuljettanut rannoille mukanaan kaikenlaista rojua: yhdelle Jyrin peruskalastuspaikoista oli rantaan tupsahtanut rikkinäinen vene jätekasan keskellä!

Lauantaina kun ajelimme ostoksille Örnesiin, korkeat aallot löivät yli aallonmurtajien ja meri lainehti monin paikoin tielle. Tällaista säätä emme olleet vielä Glomfjordissa päässeet kokemaankaan. Sääaiheinen small talk oli tietysti suosiossa ruokaostosten tekemisen lomassa. Meitä valistettiin, ettei tämä ollut vielä myrsky eikä mikään - vain hieman normaalia kehnompi keli.

Lauantai-illasta alkaen myrsky tyyntyi ja sunnuntaiaamuna herätessämme maata peitti ohut lumikerros. Lunta oli tullut Melöyssä paikallisesti vain Glomfjordiin: Örnesissä olivat edelleen näkyvissä vihreät nurmikot. Lunta alkoi Glomfjordissa sataa iltapäivällä uudestaan - toivottavasti sitä ei kerry heti ensimmäisen vuorokauden aikana yli 80 cm kuten viime vuonna.

Nordland on lämpimin ja kaunein...

Tällä viikolla on vaihteeksi saatu lukea myös positiivisia uutisia Nordlandista. Maanantaina Nordlandia kehuttiin Norjan kauneimmaksi alueeksi (ja näinhän asia täältäpäin katsottuna on!).

Hieman myöhemmin viikolla Nordland oli Norjan lämpimin alue. Etelä-Norjassa ehti jo useampana päivänä lämpötila laskea lähelle nollaa tai sen alle, kun taas täälläpäin päästiin nauttimaan useista lämpöasteista (ja vesisateesta). Lämmin sää on nyt ohi: viime yönä oli pakkasta myös Glomfjordissa ja tänään päivälläkin on lämpötila pysytellyt miinuksella.

NRK: Her er det vakrest i Norge

Merkkipäivä

Tänään tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran Jyrin kanssa kävimme Glomfjordissa katsomassa tulevaa asuinpaikkaamme. Kuulostaa miten tylsältä tahansa, on pakko tunnustaa, että kaksi vuotta on mennyt uskomattoman nopeasti!

Muistan edelleen selvästi, miten pieneltä ja tyhjältä Glomfjordin keskusta vaikutti pimeässä marraskuisessa illassa. Oli myös outoa, että suurteollisuuspuisto hallitsi keskustaa. Nykyisin osaa olla jo oikealla tavalla ylpeä siitä, että iso osa Melöyn alueen työpaikoista sijaitsee juuri täällä Glomfjordissa, teollisuuspuistossa. Jo ensimmäisellä vierailulla opimme myös sen, että lauantaisin paikkakuntalaiset kokoontuvat paikalliseen kahvilaan jutustelemaan ja kahvittelemaan.

Kaksi vuotta sitten marraskuun alku oli samantyyppinen kuin tänäkin vuonna: vesisadetta, yli kymmenen lämpöastetta ja pimeää. Pimeys ja toisaalta leuto ilma jäivätkin ensimmäisestä käynnistä parhaiten mieleeni.

Kaamos alkoi kolme päivää sitten ja jatkuu 11.2. asti. Pimeys tulee nyt klo 15.30 tienoilla, mutta päivänvalosta saa sentään nauttia edes muutaman tunnin. Pahinta tulee pimeyden kannalta olemaan taas joulukuussa - ennenkuin valo voittaa.

Paikallisjulkkiksen ja kansallisruuan merkkipäivät

Pelle Politibil. Torstaina vietettiin Bodössä paikallisjulkkiksen merkkipäivää: Pelle Politibil täytti 25 vuotta! Pellen suosio on edelleen suuri. Nordlandin vinkkelistä katsottaessa hienoa on myös se, että Pelle käyttää paikallismurretta. Viime vuoden loppupuolella kirjoitin Pellestä blogissani.

NRK:n uutinen Pelle Politibilin merkkipäivästä 29.9.2011.

*****
Lammaskaali. Torstaina oli myös Norjan kansallisruuan, lammaskaalin, päivä. Lammaskaalipäivää vietetään vuosittain syyskuun viimeisenä torstaina. Päivän kunniaksi esim. NRK:n uutisissa oli haastateltavana lammaskaalispesialisti! Lammaskaalipoliiseja en tänä vuonna uutisissa tosin nähnyt.

Lammaskaalipäivältä ei oikein voinut välttyä: ruokalajia oli tarjolla ravintoloissa ympäri maata, Glomfjordissa esim. paikallisessa hotellissa. Olimme viikonlopun Oslossa. Erään keskustassa sijaitsevan ruokaravintolan edessä oli mainoskyltti, jonka mukaan lammaskaalia oli ruokalistalla tarjolla vielä viikonlopun yli.

Säkkipimeä ilta Nordlandissa

Eilisiltana klo 23 tienoilla kattovalomme muuttuivat äkkiä välkkyviksi discovaloiksi ja pian tämän jälkeen sähköt sammuivat kokonaan. Sytytimme muutaman kynttilän ja etsimme taskulamput. Vilkaisu ikkunasta kertoi, että sähköt olivat katkenneet Glomfjordista ainakin lähialueeltamme.

Säkkipimeä on kuvaava sana sähkökatkoksen aiheuttamalle pimeydelle. Pimeyden rikkoivat vain läheisellä tiellä ajelevien autojen valot. Varsinkin viime vuonna tuntui siltä, että Glomfjordissa oli sähkökatkoja suhteellisen usein - ainakin paljon useammin kuin Helsingissä. Aiemmat täällä koetut sähkökatkot ovat kuitenkin olleet lyhytkestoisia ja enimmäkseen päiväsaikaan.

Kun sähkökatko oli kestänyt lähes puoli tuntia, Jyrin piti lähteä työpaikalleen ratkomaan tällaisesta tilanteesta aiheutuvia ongelmia. Ulko-oven sulkeuduttua mieleeni nousivat monet kauhuelokuvat aivan pyytämättä. On ihan eri asia viettää tunnelmallista syysiltaa kynttilänvalossa omasta halustaan kuin kököttää myöhään syysiltana täysin pilkkopimeän maiseman keskellä olevassa talossa ainoina valonlähteinä kynttilät (ja pienen pieni taskulamppu)!

Sähkökatko kesti täällä tunnin verran, mutta Glomfjord ei suinkaan ollut ainoa sähkötön alue. Koko Nordlandin alueella oli 100 000 ihmistä ilman sähköjä eilisiltana! Käsitykseni Glomfjordin toistuvista sähkökatkoista ei muuten olekaan pelkkää mutua: NRK:n uutisen mukaan nimenomaan täällä Nordlandissa on yleisesti ottaen eniten sähkökatkoja koko Norjan alueella.

****
NRK:n uutinen Nordlandin sähkökatkosta 20.9.2011

Avisa Nordlandin uutinen Nordlandin sähkökatkosta 20.9.2011

"Nordland er best i landet"

Otsikko on lainaus NRK:n verkkosivuston eilisestä uutisesta. Nordlandissa asuvat ovat epäilemättä sitä mieltä, että tämä alue on paras lähes asiassa kuin asiassa, mutta tällä kertaa uutinen koski autoilua.

Eri puolilla Norjaa on 12. elokuuta alkaen paikallinen tielaitos tarkkailut turvavöiden käyttöä ja lähes 90 000 autoilijaa on joutunut kontrolliin. Juuri tässä asiassa Nordlandissa ollaan - NRK:n uutisen mukaan - koko maan parhaita. Nordlandissa pysäytetyistä autoilijoista 98 prosenttia käytti turvavyötä!

Uutisen mukaan enemmistö turvavyötä käyttämättömistä kuskeista on muuten yli 25-vuotiaita.

Lämpöä ja aurinkoa!

Tällä viikolla on tiistaista alkaen nautittu lämmöstä ja auringonpaisteesta koko Nordlandin alueella. Glomfjordissa on ollut ylimmillään 27,3 astetta. Myös yöt ovat olleet todella lämpimiä.

Lämpöaalto yllätti NRK:n meteorologit ilmeisesti täysin, sillä uutislähteyksessä ennustettiin erääseen kohtaan Nordlandia +40 astetta! Ennustus ei ihan toteutunut. Ainakaan vielä.

Lämpöä on luvassa tällä erää vain muutamaksi päiväksi. Ensi viikolle sääennuste lupaileekin taas tavanomaisempaa Nordlandin kesäsäätä: +13 ja vesisadetta!

Nordlandin viimeinen levykauppa

Nordlandin viimeinen levykauppa toimii Bodössä - vielä vähän aikaa. Levykaupassa on meneillään loppuunmyynti.

Kävimme Jyrin kanssa Bodön reissulla vilkaisemassa levykauppaa, kun se vielä on olemassa. Olen tässä viime aikoina kirjoittanut ihmetyksen aiheista, ja tähänkin liittyy yksi. Etsimme levykauppaa osoitteen perusteella, mutta koska katukylttejä tai talonnumeroita ei ollut (!), olimme jo valmiita luovuttamaan. Havaitsin onneksi, että erään optikkoliikkeen oven edessä oli levykaupan mainos. Optikkoliikkeen lattiaan oli liimattu levykauppaan opastavia nuolia. Seurasimme nuoliopastusta läpi optikkoliikkeen ja päädyimme levykauppaan. Tässä vaiheessa - tutustumatta liikkeen valikoimaan - olinkin jo valmis esittämään teoriani siitä, miksei levykauppa menestynyt.

Kauppa oli suhteellisen pieni, käytävät hyllyjen välissä olivat ahtaita ja hyllyt korkeita - kaikki tila oli pyritty hyödyntämään. Levyjen ja musiikkiaiheisten dvd-elokuvien lisäksi valikoimassa oli myös elokuvia, julisteita jne. Loppuunmyynti oli ollut käynnissä jo muutaman päivän ajan ja ehkä sen vuoksi jäljellä olleessa levyvalikoimassa korostuivat voimakkaasti norjalaiset ja erityisesti nordlantilaiset artistit.

Olen Oslon-reissuillamme käynyt norjalaisen levykauppaketjun liikkeissä (joita pelkästään Oslossa on useampia), mutta mitään helsinkiläisiä suosikkilevyliikkeitäni vastaavia paikkoja en ole löytänyt (vinkkejä vastaanotetaan!). Valitettavasti juuri tämä lopettamassa oleva bodöläinen levyliike olisi ollut ehkä mahdollisesti varteenotettava norjalaisvaihtoehto.

Hieman ehkä ihmetyttää se, ettei levyliike kannata Bodön kaltaisella paikkakunnalla, jossa on mm. yliopisto - tai missään muuallakaan Nordlandissa. (Liikkeeseen johti oikeasti muuten ulko-ovi myös suoraan kadulta, mutta sitä emme olisi varmaankaan löytäneet ilman gps:n apua kadunnimikylttien puuttuessa.)

Kuningas Bodössä

Norjalaismediassa ei taida mennä päivääkään vuodessa ilman kuningasperheeseen liittyviä uutisia. Ainakin siltä tuntuu, kun lukee sanomalehtiä tai katselee televisiota. Kuninkaalliset matkustelevat ahkerasti pitkin ja poikin, ja ehtivät silloin tällöin jopa Nordlandiin asti. Kuninkaallisten viime vierailusta Melöyn alueelle on jo muutama vuosi aikaa, mutta esim. pari viikkoa sitten kruununprinssi oli Bodössä yliopiston vihkiäisissä.

Avisa Nordlandin mukaan viime lauantaina Bodössä käväisi myös kuningas, kyse oli tosin matkasuunnitelmaan kuulumattomasta välilaskusta. Kuningas oli ollut katsomassa ampumahiihdon Norjan mestaruuskisoja Bardufossissa, ja sieltä hänen piti päästä takaisin Osloon sotilaskoneen kyydissä. Kone ei kuitenkaan pystynyt laskeutumaan sumun takia.

Kuninkaan seuraava kotimatkavaihtoehto oli siirtyä ensin Tromssaan ja jatkaa sieltä Osloon skandinaavisen lentoyhtiön vuorolennolla. Kuningas pääsikin koneeseen, mutta jonkin ajan kuluttua eräs koneen matkustajista sairastui niin vakavasti, että kapteeni päätti tehdä sen vuoksi välilaskun Bodön kentälle. Bodön kenttä sulkeutuu lauantaisin suhteellisen varhain, joten pikavauhtia paikalle alettiin haalia työntekijöitä: paitsi että sairastunut matkustaja piti saada lääkärinhoitoon, kone piti myös tankata ennen matkan jatkumista.

Samaan aikaan, kun kuningasta kuljettanut kone teki välilaskun Bodön kentälle, sinne tuli myös ambulanssilento, joka oli matkalla Osloon kyydissään elinsiirtoleikkaukseen menossa oleva potilas. Ambulanssikone oli kuitenkin saanut tiedon, ettei pääsisi laskeutumaan Osloon sumun takia. Niinpä ambulanssilennolla ollut potilas otettiin välilaskun Bodöhön tehneeseen koneeseen. Tälle ylimääräiselle matkustajalle ei pystytty saamaan lippua, koska lentokenttä oli suljettu. Tromssasta Osloon matkalla olleen koneen kapteeni kiitteli kaikkia asianosaisia nopeasta toiminnasta poikkeuksellisessa tilanteessa. Yrityksistä huolimatta hovi ei antanut lauantaisesta tapauksesta lausuntoa. Hovista ainoastaan todettiin, että kuningas matkustaa sangen usein reittilennoilla.

Avisa Nordlandin uutinen Kongefly ble pasienttransport.

Luonto lähellä

Talvi on ollut poikkeuksellisen kylmä ja runsasluminen Nordlandin alueella, ei pelkästään Glomfjordissa. Sääolot ovat olleet yksi syy monenlaisiin ihmisten ja eläinten kohtaamisiin Nordlandissa, ja niistä on uutisoitu mediassa valtakunnallisia tv-uutisia myöten.

Peuroja emme ole Glomfjordissa juuri nähneet. Muualla Nordlandissa niitä ilmeisesti on, siilä viime vuoden loppupuolella eräs naishenkilö havaitsi peuranvasan muuttaneen asumaan autokatokseen. Vasa oli liikuskellut aiemminkin pihanpiirissä, emonsa seurassa. Lähitiellä sattuneessa peurakolarissa kuoli ilmeisesti juuri tuo emopeura - ja vasa palasi pihaan, kun kylmä ja luminen sää sai sen hakeutumaan suojaan.

Hirvet ovat pelotelleet ihmisiä monin paikoin, Rognan-nimisessä paikassa vasan kanssa liikuskellut hirvinaaras pelotteli jalankulkijoita. Hirvi vasoineen hakeutui nimenomaan asutuksen liepeille, kyse ei siis ollut metsäpoluilla tapahtuneista hyökkäyksistä. Avisa Nordlandin julkaiseman jutun mukaan tällaisissa tapauksissa ei välttämättä kuitenkaan aina lopeteta häirikköhirveä.

Yksi häirikköhirvi ainakin kuitenkin lopetettiin Fauskessa tammikuussa. Hirvi oli liikuskellut koulun liepeillä ja hyökännyt kohti 6-vuotiasta koulumatkalla ollutta tyttöä. Tyttö sai hyökkäyksessä vammoja käteen ja päähän. Onneksi vammat jäivät kuitenkin ilmeisesti lieviksi. Hirvi saatiin lopetettu melko pian hyökkäyksen jälkeen. Nrk Nordland julkaisi asiasta uutisen.

Melöyssä, Reipå-nimisessä taajamassa (n. 25 km Glomfjordista), maatalon pihanpiiriin tuli kutsumattomana vieraana ahma pari viikkoa sitten. Reipåssa on viime vuosina tehty useita hyökkäyksiä lampaita kohtaan ja ahmaa pidettiin eräänä epäiltynä. Tämän Reipåssa liikuskelleen ahman kohtaloksi koitui liika rohkeus ja se lopetettiin.

Ahmat, hirvet ja peurat eivät ole ainoita villieläimiä Nordlandissa. Myös ilveksestä on tehty havaintoja. Ilveksen epäillään tappaneen yhden kotikissankin. Ilves-video löytyy Nrk Nordlandin sivuilta.

Tällä viikolla näin elämäni ensimmäisen kerran supikoiran luonnossa. Supikoira viiletti saalis suussa Oslossa, Gardermoenin lentokentän liepeillä. Norjassa luonto on todellakin joka paikassa lähellä!

Synkeä vuosi liikenteessä

Nordlandissa vuosi 2010 oli liikenteessä synkeä. Liikenneonnettomuuksissa kuoli 22 ihmistä, vakavasti loukkaantui 35. Vuotta aiemmin kuolonuhreja oli huomattavasti vähemmän, 11. Lisäys kuolonuhrien määrässä Nordlandin alueella oli suurinta koko Norjassa.

Koko ajan, kun olemme Norjassa asuneet, täällä on käyty julkisuudessa valtakunnan tasolla keskustelua maan tiestön huonosta kunnosta ja liikenneturvallisuudesta. On pohdittu erilaisia ratkaisuja, niiden kustannuksia ja rahoitusta. Lisäksi autoilijoita muistutetaan säännöllisesti turvaväleistä, turvavyön käytöstä, ajonopeuden sopeuttamisesta keliin jne.

Viime lauantaina Bodön tuomiokirkossa vietettiin muistohetki liikenteessä kuolleille. Samana päivänä tien nro 80 varrella muistutettiin liikenneonnettomuuksien uhreista hyvin näkyvällä tavalla: 22 poliisikoulun oppilasta seisoi tien varrella ja kukin heistä piti käsissään isoa, valkoista ristiä. Tarkoitus oli yrittää saada ihmiset edes hetkeksi ajattelemaan omaa liikennekäyttäytymistään ja sitä, että kuka tahansa voi itsekin joutua onnettomuuteen.

Esim. Avisa Nordland ja NRK julkaisivat 15.1.2011 uutisen Bodön muistohetkestä.

Hirvivaara

Hirvet ovat eräs vakioaihe täälläpäin ja olen itsekin aiheesta aiemminkin kirjoittanut. Tällä hetkellä hirvikeskustelu käy taas vilkkaana, sillä Nordlandin alueella on nyt ennätysmäärä hirviä. Varoituksia on aiheesta annettu joulukuun viimeisistä päivistä alkaen paikallismediassa ja nyttemmin myös valtakunnan mediassa. Melöyn kunnan verkkosivustollakin varoiteltiin autoilijoita, sillä Reipån taajamassa hirviä on runsaasti mm. ajotiellä. Joulukuussa, ajellessani aamuvarhaisella kohti Bodötä, kohtasin hirven ajoradalla nimenomaan Reipåssa.

Hirvet liikkuvat lähellä asutusta myös päivänvalossa. Tammikuun alussa Reipåssa tapahtui päiväsaikaan kahden auton kolari, jonka selvittelyä seurasi onnettomuuspaikan viereisellä pellolla viisi hirveä aika välinpitämättömän oloisena. Joissain paikoin Nordlandissa hirvien takia on jopa ohjeistettu ihmisiä varomaan liikkumista tietyillä paikoilla häiriintyneiden hirvien vuoksi.

Kuten oma kokemukseni joulukuulta osoitti, hirvet eivät juurikaan välitä autoista, saati sitten väistä. Joillekin autoilijoille on jopa käynyt niin, että hirvet ovat vallanneet tien koko leveydeltä liikenteestä piittaamatta. Eräs paikallinen mies opasti mediassa, että autosta pitää nousta ulos ja ruveta huutamaan hirville. Tämä kuulemma saa ne siirtymään pois. Jyri epäili, että väärien asioiden huutelu hirville voi tuottaa negatiivisen lopputuloksen ("Serkustasi tuli lämpimät rukkaset!" "Veljestäsi tehtiin maukasta pataruokaa."). Ihan heti ensimmäiseksi ei kylläkään tulisi mieleeni nousta autosta pois, jos tiellä hengailee useampi hirvi!

Pelkästään hirvien iso lukumäärä on omiaan aiheuttamaan ongelmia, mutta tilannetta vaikeuttaa nyt poikkeuksellinen lumimäärä. Lumensyvyyden takia hirvet hakeutuvat auratuille teille liikkumaan. Ainoa hyvä puoli lumimäärässä lieneekin se, että sen vuoksi meidän pihallemme ei tule hirviä.

Lunta ilman talviurheilua

Lumi on pysynyt maassa jo kaksi viikkoa yhtä mittaa. Pakkasta on ollut jatkuvasti, joskin vain yhden-kahden asteen tietämillä. Usko täkäläisten käsitykseen siitä, ettei tämä tarkoita talven alkua on vankkumaton. Itselläni on sen sijaan vaikeuksia kuvitella lähiaikoina tulevaksi vesisateita ja lämpöasteita, jotka sulattavat lumen kokonaan.

Melko tasan kaksi viikkoa sitten, yhden vuorokauden pyrytyksen jäljiltä, lumen syvyys takapihallamme oli yli 80 cm! Mittasimme lumen syvyyden huviksemme samalla, kun kävimme putsaamassa lautasantennia lumesta. Kirjaimellisesti tunsi hukkuvansa lumeen ja lapio oli välttämätön apuväline etenemisessä.

Voisi kuvitella, että tällainen sää olisi mitä mainioin talviurheiluun. Lähimmälle kuntopolullemme ei ole kuitenkaan vieläkään tehty latua, eikä siellä ole myöskään iltavalaistusta käytössä. Glomfjordissa talviurheilutarjonta on tällä hetkellä siis umpihankihiihtoa otsalampun valossa.

Säätilan muuttuminen talviseksi on vaikuttanut myös liikenteeseen: lähiviikkoina täällä Nordlandissa on sattunut yli 40 tapausta, joissa rekka tms. isompi ajoneuvo on jäänyt tielle talvirenkaiden tai lumiketjujen puuttumisen vuoksi.

Hajahavaintoja Oslosta

1. Jalankulkijat ja pyöräilijät. Liikennevalot ja -säännöt ovat teoriassa olemassa, mutta jalankulkijat ja polkupyöräilijät kulkevat punaisia päin koko ajan, riippumatta autoliikenteestä. Ulkopaikkakuntalaisena ja/tai ulkomaalaisena on helppo erottua porukasta odottelemalla vihreää valoa.

2. Autoliikenne. Autot pysähtyvät lähes poikkeuksetta suojatien eteen (ei valo-ohjatuissa risteyksissä) päästääkseen jalankulkijat yli. En ole vielä Glomfjordin kokemuksien perusteellakaan sisäistänyt täysin tätä tapaa, joten viime viikonloppuna saatoin taas hämmentää joitain autoilijoita Oslon keskustassa.

3. Norjan kieli. Oslosta ja sen lähialueilta olevat henkilöt puhuvat vaikeampaa norjaa, jos vertailukohteena on Glomfjord/Nordland. Oslossa puhe on nopeampaa ja rytmiltään muutenkin erilaista, esimerkiksi nousevaa intonaatiota käytetään paljon. Nordlandissa puhutaan hitaammin ja tasaisemmin. TV:n ja radion oslolaistoimittajat tunnistan nykyään aika helposti jo puhetyylistä.

4. Katumuusikot. Ilmeisesti Oslossa ei ole minkäänlaista ylärajaa katumuusikoiden tuottamalla volyymimäärälle. Muusikoilla on mukanaan vahvistimet, joiden avulla musisointi kuuluu korttelikaupalla joka suuntaan. Katumuusikoiden taso on todella kirjava. Joidenkin esiintymistä kuuntelee mielellään Karl Johans Gatella kävellessään vaikka koko kadun mitan, joidenkin esiintymiselle ei haluaisi puolestaan lainkaan altistua.

Harvinaisia hälytysääniä

Suomessa asuessa oli tottunut hälytysajoneuvojen ja erilaisiin muihin liikenteen ympärivuorokautisiin ääniin. Glomfjordissakin liikennettä on kyllä ympäri vuorokauden ja vuoronvaihtumiset teollisuuspuiston tehtaissa huomaa öisinkin liikenteen hetkellisenä lisääntymisenä. Hälytysajoneuvojen sireenejä ei täällä ole kuulunut. Kertaalleen keväällä tosin teollisuuspuiston hälytinjärjestelmään tuli jokin oikosulku ja minuuttitolkulla soi vaara ohi -merkki. Poliisiauton olemme nähneet vain kerran Glomfjordissa ja kerran tänne johtavalla tiellä. Paloautoja näkee silloin tällöin, mutta ne kuuluvat teollisuuspuiston palokuntaan ja ajelevat ilmeisesti verryttelymielessä kylällä.

Eilen päivällä oli helppo havaita, että jotain erikoista oli tapahtunut, kun paloautoja pyyhkäisi pillit ulvoen ja valot vilkkuen talomme edessä kulkevalla kadulla. Läheisessä tietunnelissa oli rekan rengas syttynyt palamaan. Jollain tavalla rekka oltiin saatu pois tunnelista, jonne palava rengas oli jäänyt muodostamaan savua ja muuta haittaa.

Tietoni uutisesta ovat erittäin hajanaiset ja rajalliset, koska se ei ylittänyt uutiskynnystä missään valtakunnallisessa verkkomediassa. Esimerkiksi NRK:n (paikallinen YLE) sivuilta löytyi sen sijaan kylläkin juttu lampaasta, joka oli saattanut itsensä jumiin parkissa olleen matkailuauton renkaaseen. Paikallisessa mediassa uutisen olisi luullut olleen, mutta sielläkin oli tarjolla muita juttuja, aiheena mm. lähiseuduilla kalastusreissulla ollut kuningas. Totuuden nimissä on mainittava, että uutistarjontaa kyllä hallitsevat nyt aika lailla täkäläiset lakot (mm. lentokenttien turvamiehet) ja tietenkin jalkapallo.