Fjelltrimmen 2011

Vuosittainen tapahtuma, Fjelltrimmen, sisältää tänäkin vuonna 16 eritasoista kuntopolkua Melöyn alueella. Kuntopolut ovat pääsääntöisesti avoinna 1.5.-1.10. Käytän ilmaisua pääsääntöisesti, koska osa kuntopoluista on merkitty, kunnostettu ja avattu jo ennen 1.5. ja osa tulee käyttöön vasta kesäkuun loppupuolella tai heinäkuun alkupuolella (tunturireitit).

Kävimme eilen Jyrin kanssa ostamassa Fjelltrimmen-osallistumiskortit Melöyn kirjastosta. Viime vuonna saimme osallistumiskortit lahjaksi kesäkuussa ja taisimme ehtiä kerätä peräti kaksi merkintää. Nyt olemme liikkeellä selkeästi aikaisemmin - joskin aika myöhään verrattuna muihin osallistujiin.

Kävelin tänään ensimmäinen reitin (Hornneset, Reipå) Jyrin kanssa. Sää oli mitä mainioin, +16 astetta ja auringonpaistetta. Noin neljän kilometrin mittainen reitti kulkee osan aikaa rannan lähettyvillä. Rannalla oli jonkin verran ihmisiä nauttimassa kauniista säästä mm. piknikillä. Kuntopolulla oli myös lukuisia muita ulkoilijoita. Suorituskirjaa selatessa huomasi, että reitillä oli jo tähän mennessä, muutamassa viikossa, ollut todella paljon liikkujia. Suurin osa tietenkin paikallisia, mutta mukana oli myös muualla Norjassa asuvia ja jopa yksi henkilö Ruotsista.

Listaus Fjelltrimmenin tämänvuotisista kuntopoluista Melöyn kunnan sivustolla.

Luonto lähellä

Talvi on ollut poikkeuksellisen kylmä ja runsasluminen Nordlandin alueella, ei pelkästään Glomfjordissa. Sääolot ovat olleet yksi syy monenlaisiin ihmisten ja eläinten kohtaamisiin Nordlandissa, ja niistä on uutisoitu mediassa valtakunnallisia tv-uutisia myöten.

Peuroja emme ole Glomfjordissa juuri nähneet. Muualla Nordlandissa niitä ilmeisesti on, siilä viime vuoden loppupuolella eräs naishenkilö havaitsi peuranvasan muuttaneen asumaan autokatokseen. Vasa oli liikuskellut aiemminkin pihanpiirissä, emonsa seurassa. Lähitiellä sattuneessa peurakolarissa kuoli ilmeisesti juuri tuo emopeura - ja vasa palasi pihaan, kun kylmä ja luminen sää sai sen hakeutumaan suojaan.

Hirvet ovat pelotelleet ihmisiä monin paikoin, Rognan-nimisessä paikassa vasan kanssa liikuskellut hirvinaaras pelotteli jalankulkijoita. Hirvi vasoineen hakeutui nimenomaan asutuksen liepeille, kyse ei siis ollut metsäpoluilla tapahtuneista hyökkäyksistä. Avisa Nordlandin julkaiseman jutun mukaan tällaisissa tapauksissa ei välttämättä kuitenkaan aina lopeteta häirikköhirveä.

Yksi häirikköhirvi ainakin kuitenkin lopetettiin Fauskessa tammikuussa. Hirvi oli liikuskellut koulun liepeillä ja hyökännyt kohti 6-vuotiasta koulumatkalla ollutta tyttöä. Tyttö sai hyökkäyksessä vammoja käteen ja päähän. Onneksi vammat jäivät kuitenkin ilmeisesti lieviksi. Hirvi saatiin lopetettu melko pian hyökkäyksen jälkeen. Nrk Nordland julkaisi asiasta uutisen.

Melöyssä, Reipå-nimisessä taajamassa (n. 25 km Glomfjordista), maatalon pihanpiiriin tuli kutsumattomana vieraana ahma pari viikkoa sitten. Reipåssa on viime vuosina tehty useita hyökkäyksiä lampaita kohtaan ja ahmaa pidettiin eräänä epäiltynä. Tämän Reipåssa liikuskelleen ahman kohtaloksi koitui liika rohkeus ja se lopetettiin.

Ahmat, hirvet ja peurat eivät ole ainoita villieläimiä Nordlandissa. Myös ilveksestä on tehty havaintoja. Ilveksen epäillään tappaneen yhden kotikissankin. Ilves-video löytyy Nrk Nordlandin sivuilta.

Tällä viikolla näin elämäni ensimmäisen kerran supikoiran luonnossa. Supikoira viiletti saalis suussa Oslossa, Gardermoenin lentokentän liepeillä. Norjassa luonto on todellakin joka paikassa lähellä!

Hirvivaara

Hirvet ovat eräs vakioaihe täälläpäin ja olen itsekin aiheesta aiemminkin kirjoittanut. Tällä hetkellä hirvikeskustelu käy taas vilkkaana, sillä Nordlandin alueella on nyt ennätysmäärä hirviä. Varoituksia on aiheesta annettu joulukuun viimeisistä päivistä alkaen paikallismediassa ja nyttemmin myös valtakunnan mediassa. Melöyn kunnan verkkosivustollakin varoiteltiin autoilijoita, sillä Reipån taajamassa hirviä on runsaasti mm. ajotiellä. Joulukuussa, ajellessani aamuvarhaisella kohti Bodötä, kohtasin hirven ajoradalla nimenomaan Reipåssa.

Hirvet liikkuvat lähellä asutusta myös päivänvalossa. Tammikuun alussa Reipåssa tapahtui päiväsaikaan kahden auton kolari, jonka selvittelyä seurasi onnettomuuspaikan viereisellä pellolla viisi hirveä aika välinpitämättömän oloisena. Joissain paikoin Nordlandissa hirvien takia on jopa ohjeistettu ihmisiä varomaan liikkumista tietyillä paikoilla häiriintyneiden hirvien vuoksi.

Kuten oma kokemukseni joulukuulta osoitti, hirvet eivät juurikaan välitä autoista, saati sitten väistä. Joillekin autoilijoille on jopa käynyt niin, että hirvet ovat vallanneet tien koko leveydeltä liikenteestä piittaamatta. Eräs paikallinen mies opasti mediassa, että autosta pitää nousta ulos ja ruveta huutamaan hirville. Tämä kuulemma saa ne siirtymään pois. Jyri epäili, että väärien asioiden huutelu hirville voi tuottaa negatiivisen lopputuloksen ("Serkustasi tuli lämpimät rukkaset!" "Veljestäsi tehtiin maukasta pataruokaa."). Ihan heti ensimmäiseksi ei kylläkään tulisi mieleeni nousta autosta pois, jos tiellä hengailee useampi hirvi!

Pelkästään hirvien iso lukumäärä on omiaan aiheuttamaan ongelmia, mutta tilannetta vaikeuttaa nyt poikkeuksellinen lumimäärä. Lumensyvyyden takia hirvet hakeutuvat auratuille teille liikkumaan. Ainoa hyvä puoli lumimäärässä lieneekin se, että sen vuoksi meidän pihallemme ei tule hirviä.

Kulttuuria ja sisustusta

Bongasimme paikallisesta kulttuurikalenterista tiedon, että Bodö Sinfonietta esiintyy täällä tänä iltana. Täällä tarkoittaa samaa kuntaa, mutta eri taajamaa. Meillä ei ole käytössä karttaa, summittaisesti tiedämme, missä kyseinen taajama (Reipå) sijaitsee. Konsertti on kirkossa, jonka löytymisen ei luulisi olevan liian vaikeaa. Katsotaan miten meidän käy! Konsertin tarkasta ohjelmasta on ollut liikkellä monenlaista tietoa, mutta villin arvaukseni perusteella luvassa on jotakin klassista musiikkia.


Muuttokuorma ei ole vielä saapunut perille, mutta olen tilannut verhot asuntoon paikallisesta huonekaluliikkestä. Paikanpäälle asuntoomme tuli henkilö mittaamaan ikkunat ja kyselemään verhotangoista, ripustimista ym. yksityiskohdista. Keskustelu sujui samaan tapaan kuin täällä yleensäkin. Meikäläinen puhui ruotsia ja keskustelukumppani norjaa. (Jumppa hoituu arjessa helposti, kun vääntäydyn joka toisen norjankielisen lauseen kohdalla kysymysmerkiksi ja pidempien keskustelujen aikana lihakset menevätkin lähes maitohapoille.) Tällä kertaa vastapuoli kuitenkin ystävällisesti vaihtoi osan norjan kielen ilmaisuista ruotsinkielisiin, joten pysyin suurimman osan aikaa mukana. Luulisin. Toiveikkuuteni kielen ymmärtämisestä voi osoittautua turhaksi, kun verhotangot ja sälekaihtimet tuodaan asunnolle.


Eilen illalla kävimme valitsemassa verhokankaat ja mattoja. Verhokankaiden valinnassa asioin liikkeen toisen myyjän kanssa. Hän puhui norjaa, pehmentämättä sitä ruotsilla. tämä oli kuitenkin verhomittausta huomattavasti helpompi keskustelu, koska saatoin osoitella haluamiani kankaita ja kertoa, mikä tulee mihinkin huoneeseen.


Yritin koko ajan kuvitella muuttokuormassa vielä olevat huonekalut, tilaamamme lisähuonekalut sekä matot paikoilleen asuntoomme ja valita verhot niihin sopiviksi. Ainoa ongelma tässä oli se, ettei vielä ole ihan varmaa, mitkä huonekalut sijoitetaan minnekin! Jos siis sisustusratkaisuistani tulee luovia ja suorastaan uraauurtavia sekä värimaailmasta haasteellinen, siihen on syynsä.