Ajankohtaisia asioita

Sää. Syksy - talvi. Edellisviikon alussa 5 vrk:n sääennuste lupasi Glomfjordiin loppuviikolle lumisadetta. Viikon kuluessa lumisade muuttui sääkartoilla vesisateeksi. Viime viikon alussa 5 vrk:n sääennuste lupasi loppuviikolle lumisadetta. Loppuviikolla satoi vettä ja rakeita, ei lunta. Tämän viikon alussa 5 vrk:n sääennuste lupasi tänne eiliselle torstaille lumisadetta, mutta - arvaatte varmaankin, tuliko lunta. Uutta lunta on kyllä saatu jo tuntureille.

******
Melöyn haasteita. Melöyn johto kävi Oslossa tämän viikon maanantaina tapaamassa ministereitä, aiheena tietystikin suuri huoli satojen työpaikkojen häviämisestä Glomfjordista. Ministerit olivat mediassa olleiden tietojen suhtautuneet ymmärtäväisesti kunnan haasteisiin. Tilanne Glomfjordin teollisuuspuistossa on jo heijastunut ainakin asuntokauppaan: ensimmäistä kertaa tänne muuttomme jälkeen on Glomfjordissa samaan aikaan myynnissä useita asuntoja. Myös koko Melöyn alueella on asuntoja myynnissä huomattavasti tavalllista enemmän.

******
Verot ja tulot. Tänä aamuna tulivat julkiseksi v. 2010 verotuksen tiedot. Aiemmin paikalliset ja valtakunnalliset norjalaismediat ovat julkaisseet verkkosivustoillaan luettelot, joista on voinut etsiä tiedot kenen tahansa norjalaisen tuloista, veroista ja omaisuudesta. Muutama kuukausi sitten Norjassa tehtiin lakimuutos, jonka vuoksi listoja ei enää saa julkaista aiemmassa laajuudessa. Muutoksesta huolimatta mediat saavat edelleen julkaista tietoja journalistisissa tarkoituksissa. Käytännössä tämä näyttää tarkoittavan sitä, että paikalliset ja valtakunnalliset mediat voivat julkaista top 10- ja top 20 -listoja, joille on kerätty paikkakunnittain verotustietoja.

Kuka tahansa norjalainen (joka on hankkinut tunnuksen ja salasanan sähköistä viranomaisasiointia varten), pääsee katsomaan tietoja Norjan veroviraston sivuilta. Mediassa ollaan eilisestä asti annettu myös yksityiskohtaisia ohjeita siitä, mistä tiedot löytyvät ja miten ne saa helpoiten näkyviin.

******
Hirvet. Metsästyskausi on käynnissä. Jo ennen sen alkua Nordlandissa käytiin vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö hirviä saada kaataa täällä enemmän. Hirvien määrä Nordlandin alueella on kasvanut viimeisen 10 vuoden ajan, ja ne tuntuvat olevan liiankin tottuneita ihmisiin. Melöyn naapurikunnassa (Gildeskål) on jouduttu tänä syksynä kuljettamaan kaikki lapset kouluun autoilla, sillä hirvet ovat kulkeneet talojen pihapiireissä ja hyökkäilleet ihmisiä päin. Viimeksi tänä aamuna näin Glomfjordin keskustassa hirven kuljeskelemassa.

Hirvistä on harmia muuallakin kuin Nordlandissa: NRK:n mukaan Tröndelagissa hurjastunut hirvi ryntäsi metsästäjän kimppuun. Hirvi pahoinpiteli maahan kaatamaansa metsämiestä ja runnoi samalla myös miehen metsästysasetta. Metsästäjälle tuli ruhjeita, mutta hän onnistui suojaamaan päätään iskuilta. Pahoinpitelyn lopuksi hirvi virtsasi miehen päälle.

NRK:n uutinen Sparket og tisset på av sint elg

Puolitoista vuotta

Olemme nyt asuneet Glomfjordissa 1,5 vuotta - aika on kulunut todella nopeasti uusien asioiden opettelussa ja kulttuuriin totuttautuessa. Kuten olen jo aiemminkin tainnut mainita, paikalliset ovat olleet todella ystävällisiä ja avuliaita alusta asti. Meiltä kysymättä paikalliset ovat halunneet imaista meidät yhteisöön. Tähän vaikuttaa tietysti eniten Glomfjordin pienuus (tästä kirjoitin jo aiemmin Vuosipäivä-merkinnässä). Kun pari viikkoa sitten Suomesta palattuamme Jyri purki autosta tavaroita ja meikäläinen oli tyhjentämässä postilaatikkoa, läheisellä tiellä ohiajanut tuttava tööttäili ja heilutti autosta - tuntui ihan oikealta kotiinpaluulta.

Suomesta tiedetään jotain, mutta yllättävänkin harvat ovat itse Suomessa käyneet. Norjalaisten lomakohteina Pohjoismaissa tuntuvat olevan ennemminkin Tanska ja Ruotsi. Koska täkäläiset ovat uteliaita, Suomeen liittyvät kysymykset ovat olleet todella monelaisia:Helsingin arkkitehtuurista suomalaiseen designiin, Suomen historiasta yhteiskunnan tämänhetkiseen poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen, uskonnollisuudesta ja koulujärjestelmästä perinneruokiin, Suomen maantieteestä suomen kielen sukulaiskieliin jne. jne.

Alkuvaiheessa Suomessa käydessä ei oikeastaan tehnyt vertailuja Norjaan, puhumattakaan esim. norjalaismedian seuraamisesta. Nykyisin vertailuja tulee tehtyä lähes huomaamatta ja aina Suomessa ollessa tulee seurattua yhtä valtakunnallista ja yhtä paikallista norjalaismediaa.

Norja-Tanska 1-1

Viimeiset kaksi viikkoa norjalaismedioiden urheiluosioita on hallinnut Norja-Tanska -jalkapallo-ottelu, joka pelattiin eilen. Lehti- ja tv-juttujen määrästä olisi voinut päätellä kyseessä olevan (vähintään) jalkapallon MM-kisojen loppuottelu!

Viikon ajan ennen ottelua tuli päivittäin urheilun erikoislähetys, joka keskittyi vain ja ainoastaan tähän matsiin. Joka ilta haastateltiin molempien maajoukkueiden valmentajia, tähtipelaajia ja muita asianosaisia. Ottelun lopputuloksen ennustamiseen käytettiin apuna usemman norjalaisen hiihtosankarin mielipiteitä, matemaattisia taulukoita ja kertaalleen myös yhtä gibbonia!

Usemmalla nettisivustolla oli näkyvissä kello, josta pystyi koko ajan tarkkailemaan, kuinka pitkä aika matsin alkuun vielä oli jäljellä. TV:n katsojille ei voinut jäädä ottelun ajankohta epäselväksi, sillä sitä mainostettiin jokaikisellä mainostauolla. Eilen tuli muutama tunti (!) ottelua ennakoivaa ohjelmaa - ja lopulta itse ottelu.

Ottelu oli luonnollisesti mahdollista nähdä heti suoran lähetyksen päätyttyä jälkilähetyksenä toisella kanavalla. Tänään mm. NRK:n verkkosivuston urheiluosiossa on ollut useita juttuja eilisestä pelistä. Voisin arvata, että sama pätee myös sanomalehtiin. Myrskyn ja voimallisen lumisateen vuoksi emme ole tänne Glomfjordiin saaneet useampaan päivään sanomalehtiä myyntiin.

Lumivyöry Glomfjordissa

Hyvin harvoin Glomfjord ylittää uutiskynnyksen valtakunnallisessa mediassa. Viime sunnuntaina näin kuitenkin kävi, sangen dramaattisissa merkeissä. Sunnuntaina päivällä Glomfjordin laskettelukeskuksessa tapahtui lumivyöry. Lumivyöryn alle tiedettiin jääneen vähintään yhden laskettelijan, 16-vuotiaan saksalaispojan.

Etsintä- ja pelastusoperaatio saatiin käyntiin ripeästi, mukana oli pelastuslaitoksen lisäksi vapaaehtoisia ja apuna oli myös tällaisiin tilanteisiin koulutettuja koiria. Laskettelija saatiin pelastettua lumesta ja hänet lennätettiin helikopterilla lähimpään Bodön sairaalaan. Vammat jäivät onneksi pieniksi. Etsintöjä jatkettiin vielä jonkin aikaa mahdollisten muiden lumeen hautautuneiden löytämiseksi, sillä tarkkaa tietoa laskettelijoiden määrästä alueella ei ollut. Ketään muuta ei lisäetsinnöissä löydetty, saksalaisteini oli ainoa, joka oli kadonneeksi ilmoitettu.

Asumme niin lähellä laskettelukeskusta, että pelastusoperaatioon kuuluneen helikopterin pörrrääminen lähistöllämme antoi ennen jo uutisen julkaisemista vihjeitä siitä, että jotain tavallisuudesta poikkeavaa oli meneillään.

Uutinen Glomfjordin lumivyörystä NRK: sivuilla.

Luonto lähellä

Talvi on ollut poikkeuksellisen kylmä ja runsasluminen Nordlandin alueella, ei pelkästään Glomfjordissa. Sääolot ovat olleet yksi syy monenlaisiin ihmisten ja eläinten kohtaamisiin Nordlandissa, ja niistä on uutisoitu mediassa valtakunnallisia tv-uutisia myöten.

Peuroja emme ole Glomfjordissa juuri nähneet. Muualla Nordlandissa niitä ilmeisesti on, siilä viime vuoden loppupuolella eräs naishenkilö havaitsi peuranvasan muuttaneen asumaan autokatokseen. Vasa oli liikuskellut aiemminkin pihanpiirissä, emonsa seurassa. Lähitiellä sattuneessa peurakolarissa kuoli ilmeisesti juuri tuo emopeura - ja vasa palasi pihaan, kun kylmä ja luminen sää sai sen hakeutumaan suojaan.

Hirvet ovat pelotelleet ihmisiä monin paikoin, Rognan-nimisessä paikassa vasan kanssa liikuskellut hirvinaaras pelotteli jalankulkijoita. Hirvi vasoineen hakeutui nimenomaan asutuksen liepeille, kyse ei siis ollut metsäpoluilla tapahtuneista hyökkäyksistä. Avisa Nordlandin julkaiseman jutun mukaan tällaisissa tapauksissa ei välttämättä kuitenkaan aina lopeteta häirikköhirveä.

Yksi häirikköhirvi ainakin kuitenkin lopetettiin Fauskessa tammikuussa. Hirvi oli liikuskellut koulun liepeillä ja hyökännyt kohti 6-vuotiasta koulumatkalla ollutta tyttöä. Tyttö sai hyökkäyksessä vammoja käteen ja päähän. Onneksi vammat jäivät kuitenkin ilmeisesti lieviksi. Hirvi saatiin lopetettu melko pian hyökkäyksen jälkeen. Nrk Nordland julkaisi asiasta uutisen.

Melöyssä, Reipå-nimisessä taajamassa (n. 25 km Glomfjordista), maatalon pihanpiiriin tuli kutsumattomana vieraana ahma pari viikkoa sitten. Reipåssa on viime vuosina tehty useita hyökkäyksiä lampaita kohtaan ja ahmaa pidettiin eräänä epäiltynä. Tämän Reipåssa liikuskelleen ahman kohtaloksi koitui liika rohkeus ja se lopetettiin.

Ahmat, hirvet ja peurat eivät ole ainoita villieläimiä Nordlandissa. Myös ilveksestä on tehty havaintoja. Ilveksen epäillään tappaneen yhden kotikissankin. Ilves-video löytyy Nrk Nordlandin sivuilta.

Tällä viikolla näin elämäni ensimmäisen kerran supikoiran luonnossa. Supikoira viiletti saalis suussa Oslossa, Gardermoenin lentokentän liepeillä. Norjassa luonto on todellakin joka paikassa lähellä!

Hirvivaara

Hirvet ovat eräs vakioaihe täälläpäin ja olen itsekin aiheesta aiemminkin kirjoittanut. Tällä hetkellä hirvikeskustelu käy taas vilkkaana, sillä Nordlandin alueella on nyt ennätysmäärä hirviä. Varoituksia on aiheesta annettu joulukuun viimeisistä päivistä alkaen paikallismediassa ja nyttemmin myös valtakunnan mediassa. Melöyn kunnan verkkosivustollakin varoiteltiin autoilijoita, sillä Reipån taajamassa hirviä on runsaasti mm. ajotiellä. Joulukuussa, ajellessani aamuvarhaisella kohti Bodötä, kohtasin hirven ajoradalla nimenomaan Reipåssa.

Hirvet liikkuvat lähellä asutusta myös päivänvalossa. Tammikuun alussa Reipåssa tapahtui päiväsaikaan kahden auton kolari, jonka selvittelyä seurasi onnettomuuspaikan viereisellä pellolla viisi hirveä aika välinpitämättömän oloisena. Joissain paikoin Nordlandissa hirvien takia on jopa ohjeistettu ihmisiä varomaan liikkumista tietyillä paikoilla häiriintyneiden hirvien vuoksi.

Kuten oma kokemukseni joulukuulta osoitti, hirvet eivät juurikaan välitä autoista, saati sitten väistä. Joillekin autoilijoille on jopa käynyt niin, että hirvet ovat vallanneet tien koko leveydeltä liikenteestä piittaamatta. Eräs paikallinen mies opasti mediassa, että autosta pitää nousta ulos ja ruveta huutamaan hirville. Tämä kuulemma saa ne siirtymään pois. Jyri epäili, että väärien asioiden huutelu hirville voi tuottaa negatiivisen lopputuloksen ("Serkustasi tuli lämpimät rukkaset!" "Veljestäsi tehtiin maukasta pataruokaa."). Ihan heti ensimmäiseksi ei kylläkään tulisi mieleeni nousta autosta pois, jos tiellä hengailee useampi hirvi!

Pelkästään hirvien iso lukumäärä on omiaan aiheuttamaan ongelmia, mutta tilannetta vaikeuttaa nyt poikkeuksellinen lumimäärä. Lumensyvyyden takia hirvet hakeutuvat auratuille teille liikkumaan. Ainoa hyvä puoli lumimäärässä lieneekin se, että sen vuoksi meidän pihallemme ei tule hirviä.

Norjalaisia sanomalehtiä

Norjassa ilmestyy kolme isoa, valtakunnallista päivälehteä: VG, Aftenposten ja Dagbladet. Kaikki em. lehdet ovat tabloidikokoisia ja oslolaisia, mutta ne ovatkin suunnilleen ainoat yhtäläisyydet lehtien välillä. Vanhin lehdistä on Aftenposten. Levikiltään Norjan suurin sanomalehti on VG .

VG (oikeastaan Verdens gang) on ikäänkuin iltapäivälehden ja tavallisen sanomalehden risteytys: suuria shokkiotsikoita vaikkapa tosi-tv -tähdistä ja toisaalta politiikkaa taustoittavia artikkeleita ja kuvareportaaseja (varsinkin viikonlopun liitteessä). VG:n mukana tulee päivittäin erillinen urheiluliite ja viikonloppuisin viikonloppuliite. Lehdessä julkaistaan viikottain mm. levy-, peli- ja elokuva-arvostelut sekä esittelyjä taidenäyttelyistä.

Aftenposten eroaa VG:sta monin tavoin. Aftenpostenissa julkaistaan esim. ilmoituksia vihityistä, syntyneistä, kuolinilmoituksia ja muistokirjoituksia, työpaikkailmoituksia jne. Lehdessä on laaja kulttuuriosasto.

Dagbladet on kolmas isoista päivälehdistä. Aihevalikoimaltaan (joskaan ei tyyliltään) lehti on lähempänä Aftenpostenia kuin VG:a. Dagbladetin mukana tulee perjantaisin nuorille suunnattu liite sekä sunnuntailiite.

Asuinpaikkamme sijainnin vuoksi sanomalehdet tulevat vasta muun postin mukana iltapäivällä, joten perinteisen sanomalehden tilaamisen sijaan olemme koko ajan vain ostaneet irtonumeroita ja lukeneet verkkoversioita. Lehden ostaminen täytyy muuten osata ajoittaa oikein: joitain kertoja olemme jääneet ilman sanomalehteä liian aikaisen/myöhäisen kauppareissun vuoksi - varsinkin viikonloppuisin lehden hankkiminen Glomfjordista on taitolaji!