Tukea Melöyn tilanteeseen

Vuorokauden kuluttua RECin tehdas Glomfjordissa sulkeutuu lopullisesti. Tehtaan lopettamisesta johtuen Melöystä on kadonnut laskutavasta riippuen vuoden kuluessa 650-800 työpaikkaa. Pahiten tilanne näkyy juuri täällä Glomfjordissa, jonka keskustassa on sulkenut ovensa lopullisesti jo yksi ruokakauppa ja nyt on lopettamassa sisustustavaraliike. Olen kirjoittanut tilanteesta blogissani esim. maaliskuussa.

Melöyn tilanne on viimeisen parin viikon aikana noussut taas myös valtakunnalliseen mediaan: Valtio myönsi 14.5.2012 Melöylle 50 miljoonaa kruunua tukea. Yhteensä käytössä on nyt 100 miljoonaa kruunua kunnan vaikean tilanteen helpottamiseen (25 miljoonaa tulee tukea maakunnalta ja Melöyn kunta sijoittaa samaten 25 miljoonaa).

Vielä ei ole löytynyt uutta yrittäjää tyhjentyviin teollisuustiloihin, vaikka kunnan johto on markkinoinut tiloja esim. kiinaksi ja yhdellä kruunulla sekä Yhdysvaltoihin tehdyllä reissulla.

NRK Nordland 14.5.2012 Ordförer takket og pukket for krisemillioner fra staten

NRK Nordland 26.5.2012 REC pakker sammen i Glomfjord

"Missä sataa lunta toukokuun puolivälissä?"

Otsikon kysymys on lainaus NRK Nordlandin uutisesta. Oikea vastaus: Nordlandissa. Myös täällä Glomfjordissa herättiin lauantaiaamuna lumisateeseen. Päivän mittaan satoi lunta, räntää ja vettä. Sade vaihteli kohtalaisesta sakeaan ja välillä tuli yksi raekuurokin. Onneksi sentään pysyttiin juuri ja juuri lämpöasteiden puolelle, lunta ei alkanut jäädä maahan kuten jossain muualla päin Nordlandia.

Eilen ripotteli enää pelkästään vettä ja lämpötila nousi parhaimmillaan lähes kymmeneen plusasteeseen. Tänään olikin jo +14 astetta ja aurinko on iltapäivän aikana näyttäytynyt aamupäivän vesisateiden jälkeen.

Viikko sitten sääennusteissa lupailtiin erityisesti Nordlandiin todella lämmintä ilmaa kansallispäiväksi (torstai 17.5.) ja muistuteltiin jopa auringonsuojatuotteiden käyttämisestä. Lauantain yllättävän lumisateen jälkeen saa olla tyytyväinen, jos lämpötila on edes plussan puolella torstaina!

Melöyn/Glomfjordin vastaisku

REC:n tehtaan lopettaminen Glomfjordissa on tietysti ollut paikallinen ykkösuutinen edelleen. Eilen mm. Avisa Nordland uutisoi, että Melöyn kunnanjohto vaati REC:iltä tehtaan perustamisen aikaan kunnalta saatuja tukia takaisinmaksuun. Kunta on uutisten mukaan tukenut tehdasta aloitusvaiheessa useilla kymmenillä miljoonilla NOKeilla. REC ilmaisi heti Melöyn vaatimukseen kielteisen kantansa.

Tänään NRK Nordland uutisoi myös, että Melöyn työpaikoista saattaa (viimeisimmän tehtaan lopettamisen myötä) olla kadonnut alle vuodessa 30 %. Kuntaa uhkaavat samanaikaisesti monet ongelmat: verotulojen menetys, sosiaalikulujen kasvaminen, asuntojen hinnan lasku - ja jos teollisuuspuistoon ei saada pikapuoliin uutta toimijaa, myös osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman siirtyminen työpaikkojen perässä muualle.

Melöyn kunta toi tänään uudella tavalla tilanteen esiin ja lähti hakemaan ratkaisua: Useiden medioiden mukaan (esim. NRK) Dagens Näringsliv -lehdessä julkaistiin koko sivun mainos, jossa kunta myy teollisuuskiinteistöä Glomfjordin teollisuuspuistosta yhden NOK (1 NOK) hintaan. Ilmoitus on norjaksi - ja kiinaksi. Tarjolla on 20 000 neliötä teollisuustilaa.

Kunnanjohtajan mukaan kyse on paitsi konkreettisesta markkinointitoimesta, myös kunnan mielenilmauksesta. Glomfjordin tilanteesta on nyt tullut uudestaan myös valtakunnallisella tasolla poliittinen kiista. Tähän liittyen on esitetty vaatimuksia Stortingetissa esim. elinkeinoministerin vierailusta Glomfjordiin.

Pienen pohjoisen kunnan tämäntyyppinen ahdinko katoaa kuitenkin nopeasti medioiden etusivuilta verkossa, printtiversioon se ei edes välttämättä ole noussut. Niinpä tälläkin viikolla valtakunnallisia uutisia (printissä, verkossa ja tv:ssa) on hallinnut esim. (ymmärrettävistä syistä) Hercules-turma, kuninkaallinen vierailu ja paikallisen verohallinnon verkkopalvelun vakavat ongelmat.

Viisi miljoonaa

Norjan väkiluku ylitti viiden miljoonan rajan eilen maanantaina (19.3.2012). Medioissa asia uutisoitiin tietenkin laajasti ja siihen yritettiin hakea monenlaisia näkökulmia.

Melko monessa uutisessa keskityttiin lähinnä miettimään, missäpäin maata ja mihin kellonaikaan viides miljoonas norjalainen syntyi tai oliko kyse maahanmuuttajasta. Näin esimerkiksi NRK Nordlandin uutisoinnissa. Aftenposten lähestyi aihetta (laajemmin paperiversiossa) pohtimalla norjalaisia tilastotietojen kautta, tunnuslukuina esim. eliniän odote, koulutustaso, uskonnollisuus, työllisyys, maahanmuutto jne. Radio Norgen uutisissa käytettiin humoristisempaa otetta, kun mietittiin, miten norjalaiset tottuvat aiempaa tiiviimpään asutukseen. Neljän miljoonan norjalaisen määrä saavutettiin lähes 40 v. sitten (1975), mutta joidenkin ennusteiden mukaan kuuden miljoonan norjalaisen määrä saavutetaan jo 17 vuoden kuluttua!

Väkiluvun siirtyminen uudelle miljoonalle sai aikaan medioissa myös keskustelua ja nosti esiin kysymyksiä siitä, miten määritellään norjalaisuus. Riittääkö norjalaisuuteen maan kansalaisuus vai pitäisikö olla syntyperäinen? Riittääkö se, että itse on syntynyt Norjassa vai pitäisikö vanhempienkin olla syntyperältään täkäläisiä? Mistä ja miten muotoutuu norjalaisidentiteetti?