1. Jalankulkijat ja pyöräilijät. Liikennevalot ja -säännöt ovat teoriassa olemassa, mutta jalankulkijat ja polkupyöräilijät kulkevat punaisia päin koko ajan, riippumatta autoliikenteestä. Ulkopaikkakuntalaisena ja/tai ulkomaalaisena on helppo erottua porukasta odottelemalla vihreää valoa.
2. Autoliikenne. Autot pysähtyvät lähes poikkeuksetta suojatien eteen (ei valo-ohjatuissa risteyksissä) päästääkseen jalankulkijat yli. En ole vielä Glomfjordin kokemuksien perusteellakaan sisäistänyt täysin tätä tapaa, joten viime viikonloppuna saatoin taas hämmentää joitain autoilijoita Oslon keskustassa.
3. Norjan kieli. Oslosta ja sen lähialueilta olevat henkilöt puhuvat vaikeampaa norjaa, jos vertailukohteena on Glomfjord/Nordland. Oslossa puhe on nopeampaa ja rytmiltään muutenkin erilaista, esimerkiksi nousevaa intonaatiota käytetään paljon. Nordlandissa puhutaan hitaammin ja tasaisemmin. TV:n ja radion oslolaistoimittajat tunnistan nykyään aika helposti jo puhetyylistä.
4. Katumuusikot. Ilmeisesti Oslossa ei ole minkäänlaista ylärajaa katumuusikoiden tuottamalla volyymimäärälle. Muusikoilla on mukanaan vahvistimet, joiden avulla musisointi kuuluu korttelikaupalla joka suuntaan. Katumuusikoiden taso on todella kirjava. Joidenkin esiintymistä kuuntelee mielellään Karl Johans Gatella kävellessään vaikka koko kadun mitan, joidenkin esiintymiselle ei haluaisi puolestaan lainkaan altistua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti