Jo useita kuukausia sitten olimme merkanneet allakoihimme Suomen reissun heinäkuun ensimmäiselle viikonlopulle, jolloin Jyrin oli tarkoitus osallistua betoniratojen SM-kilpailuihin Vaasassa. Viime hetkillä kisan ajankohta siirtyi ja Jyrin osallistuminen muuttui samalla mahdottomaksi. Norjalaiset pelikaverit vinkkasivat, että Ruotsissa olisi kuitenkin tarjolla betonikisa. Oslolaisten vinkkaajien mielestä pelipaikkana oleva Skoghallsin kenttä olisi suht' lähelläkin (n. 220 km), mutta meiltä Glomfjordista matkaa kertyi gps:n mukaan n. 1400 km/suunta. Meidän oli ollut tarkoitus ajella omalla autollamme Vaasaan. Vaasan sijaan päätimme ajaa Karlstadiin.
Menomatka. Lähdimme matkaan torstaiaamuna hieman ennen yhtätoista. Ajatuksena oli ajella 12-13 tuntia ja yöpyä jossain sopivassa paikassa Ruotsissa. Matka eteni aika mukavasti Ruotsin Lappiin asti, jossa pääsimme seuraamaan tietöitä ruotsalaiseen malliin: päällyste oli poistettu ja tielle oli levitetty hyvin karkeaa soraa. Päällystystyöt olivat jo käynnissä, mutta kymmenien kilometrien matka ajeltiin karkealla soralla huikealla alle 40 km:n tuntivauhdilla. Lisäksi tietyöosuudella oli tietenkin paikkoja, joissa liikenne pääsi etenemään vain yhdellä kaistalla eli odottelimme ja odottelimme vastaantulevaa liikennettä. Lomakauden vuoksi liikennettä (varsinkin matkailuautoja ja asuntovaunua vetäviä autoja) oli paljon.
Pari kertaa gps ehdotti lyhyempää reittiä, ja päädyimme ajelemaan sateen jäljiltä kuraisia hiekkateitä. Puolen yön tietämillä saavuimme Svegiin, joka vaikutti sopivalta yöpymispaikalta. Matkaa Karlstadiin oli jäljellä vielä hieman alle 400 km. Suunnittelimme nukkuvamme kuutisen tuntia ja puoleen päivään mennessä olisimme määränpäässä. Kumpaakaan ei kuitenkaan väsyttänyt ja koska hotellihuone Karlstadissa olisi kuulemma käytettävissämme varhaisesta aamusta, päätimme ajaa samantien perille asti.
Ehdimme tutustua ruotsalaisiin radion yöohjelmiin - ja useisiin tienvarren pysähdyspaikkoihin, kun kolmen tienoilla uni meinasi ottaa väkisin vallan. Viimeinen tunti olikin sitten melkoista taistelua, mutta puoli viiden tienoilla pääsimme hotelliin. Lyhyt hämärän hetki oli ohitettu ja oli taas valoisaa, kun pääsimme nukkumaan.
Kisa. Puolen päivän aikaan syödyn aamiaisen jälkeen suuntasimme kentälle. Jyri pelasi ihka ensimmäisen kerran näillä radoilla ja samaten ensimmäisen kerran oldtimers-sarjassa. Norjalaiset neuvoivat Jyrille auliisti pelimenetelmiä (olivat lähettäneet jo etukäteen pelivinkit sähköpostilla!) ja hämmästelivät meidän ajo-urakkaa Glomfjordista. Huhu automatkailustamme oli saavuttanut myös sellaisia ruotsalaispelaajia, joita emme olleet nähneet aikoihin. Koska huhuilla on taipumus muuntua, olin varma, että jotkut kuulivat meidän ajaneen ilman yhtään taukoa koko 1400 km:n matkan. Yritin ehdotella Jyrille, että vahvistamalla em. väärää käsitystä hän saisi henkisen yliotteen vastustajistaan!
Kisaan oli ilmoittautunut huikeat 101 pelaajaa - Suomen vinkkelistä aika käsittämätön määrä, kun kyse ei ollut maan mestaruuskisoista! Osanottajista 95 oli Ruotsista, viisi Norjasta ja yksi Suomesta. Yli kolmasosa pelaajista oli oldtimers-luokissa, kyse oli Ruotsin liiton maajoukkuekatsastuskisasta. Lauantaina kaikki pelasivat kolme kierrosta, sunnuntaina kaikki pelasivat kaksi kierrosta ja parhaat vielä yhden finaalikierroksen. Lopputuloksissa Jyrin sijoitus oldtimers-miesten sarjassa oli 15./31. - ei lainkaan hullummin olosuhteet huomioonottaen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti