maanantai 11. huhtikuuta 2011

Elämyksiä Oslossa

Äänestämässä. Olimme viikonlopun Oslossa ja pääsimme samalla reissulla lauantaina äänestämään. Kun tulimme lähetystöön, äänestäjäjono ulottui ovesta pihalle asti. Jonotus ei onneksi ollut kuitenkaan ajallisesti pitkä ja tunnelma jonossa oli iloinen. Lähetystön eteisessä oli kaksi virkailijaa, äänestyskoppi ja uurna. Ehdokkaan suhteen saattoi vielä juuri ennen äänestämistä tehdä päätöksiä, sillä eri vaalipiirien ehdokaslistat oli teipattu seinille. Äänestys sinällään sujui ihan normaaliin tapaan ulkomaillakin, mutta kaksi asiaa poikkesi totutusta: äänestyskopissa oli pelkästään kuulakärkikyniä ja uurna taisi oikeastaan olla kopiopaperilaatikko, joka oltiin päällystetty. Uurnaa suojaava paperi oli mainos suomalaistaiteilijan Norjassa olevasta näyttelystä.

Aker Brygge . Lauantaina oli aurinkoinen ja lähes tuuleton, täydellinen kevätpäivä Oslossa. Lämpötila kohosi +13 asteen tienoille. Äänestämisen jälkeen kävelimmekin Aker Bryggelle - sama kohdeidea oli tullut arviolta muutaman sadan ihmisen mieleen. Auringossa olevat terassit olivat ihan täynnä asiakkaita, samaten rannan penkit ja kaikki muutkin istumiseen soveltuvat osat.


Restaurant Maaemo. Lauantai-iltana olimme ensimmäistä kertaa syömässä restaurant Maaemossa. Ravintola on avattu Oslossa joulukuussa ja se on kerännyt likipitäen ainoastaan ylistäviä lausuntoja. Maaemo tarjoilee vain luomuraaka-aineista valmistettuja ruokia, samoilla linjoilla ollaan myös esim. viineissä, siidereissä ja oluissa. Ravintolassa on tarjolla yksi, yhdeksän ruokalajin menu. Norjalaisittain vaikea nimi selittyy sillä, että yksi ravintolan perustajista on alunperin Suomesta. Luulen, että norjalaisten suussa ravintolan nimi ääntyy muodossa Måemu!

Olimme katsoneet ravintolan sijainnin kartalta, mutta kun tulimme oikeaan osoitteeseen, talossa näytti sijaitsevan vain tulli ja poliisin ulkomaalaisyksikkö. Usko loppui, kun ravintolasta ei ollut mainintaa missään kohden, ei yhtäkään kylttiä tai viittaa. Jyri soitti ravintolaan ja pyysi lisäohjeita, ja helpostihan se lopulta löytyi.

Ravintolan ovessa tai ikkunoissa ei ole lainkaan ravintolan nimeä, aukiolotietoja tms. Ravintolasali on pelkistetyn tyylikäs, seinät ja pöytäliinat ovat valkoiset, lattiamatto tummahko. Menut, lasku ja muut vastaavat paperit on taiteltu origameiksi. Viinilista on puukehykseen istutettu iPad. Asiakkaita paikkaan näyttäisi omien laskujemme mukaan mahtuvan alle 40, maksimissaan.

Ravintolassa on lasiseinät, joiden läpi voi katsella verovirastoa (!) tai juuri viime lauantaina avatun oopperalle johtavan kävelysillan vilinää. Meidän pöytämme oli sijoitettu niin, että siitä pystyi hyvin katselemaan ravintolan keittiöön, joka sijaitsee salin yläpuolella olevassa välikerroksessa. Keittiöön johtavat dramaattisen näköiset mustat kierreportaat.

Ruokailua kuvaavat parhaiten ilmaisut elämys ja uskomaton ruokailukokemus! Ennen varsinaisen menun alkua saimme alkujuomien kanssa kolme erilaista keittön tervehdystä. Ne virittivät odotukset menun suhteen korkealle, eikä pettyä tarvinnut. Ruokien maut ja tarjollepano olivat uskomattomia, palvelu todella hyvää ja virheetöntä. Jo pöytävarauksen yhteydessä olin ilmoittanut ruokarajoitteista, mutta varmuuden vuoksi meiltä kysyttiin (ennen ensimmäistäkään ruoka-annosta), onko jotain sellaista ruoka-ainetta, josta emme vain yksinkertaisesti pidä. Moinen seikka oltaisiin otettu myöskin keittiössä huomioon!

Ruokien raaka-aineet olivat perustuttuja: perunoita, punajuuria, erilaisia marjoja ja vihanneksia, sipulia ja purjosipulia jne. Jokaisella ruokalajilla oli erilaiset tarjoiluastiat, annokset viimeisteltiin kastikkeilla tms. aina vasta pöydässä. Netissä on ainakin pari yksityishenkilön kirjoittamaa arvostelua Maaemosta ja em. arvosteluissa on mukana kuvat kaikista menun ruuista. Me emme valitettavasti kuvia olleet varautuneet ottamaan.

Meitä palveli illan aikana kaksi tarjoilijaa ja sommelier. Yritin ravintolassa uutterasti harjoittaa norjan kielen taitoani, mutta sommelier totesi heti kärkeen kuulevansa puheessani suomenruotsalaisen aksentin. Ruotsilla pärjäsi siis taas kerran oikein hyvin. (Sommelier oli muuten alunperin lähtöisin Tammisaaresta.)

Käytännössä täydellistä ravintolakokemusta tuki vielä se, että ravintola pakkasi poislähtiessä mukaan paria eri lajia makeisia, tyylikkääseen paperikassiin tietysti. Maaemo on saanut kritiikkiä sijainnistaan (perinteisesti Oslon paremmat ravintolat sijaitsevat keskustan länsiosassa), yhden menun politiikasta, hintatasosta ja sisustuksesta. Jyrin ja minun mielestä Maaemo tarjosi upeimman ravintolaelämyksen, jonka Euroopassa olemme päässeet kokemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti