Viime viikkojen aikana en ole vielä alkanut puhua norjaa sujuvasti (tai oikeastaan mitenkään), enkä ole nähnyt vielä edes unta epäsäännöllisistä verbeistä. Muutama ilmaisu on kuitenkin tullut opittua.
Aiemmin olen maininnut, että paikalliset vakuuttavat ymmärtävänsä ruotsia aivan hyvin ja niinpä esim. ruotsin tervehdys- ja kiitos-sanoilla pärjää vaikkapa ostoksilla. Jos haluaa edes yrittää sulautua joukkoon, paikalta poistuessa tai muuten erotessa sanotaan "Ha det" tai pidemmin "Ha det bra". Esittelytilanteessa toimii hyvin "Hyggelig" tai hieman pidempänä "Hyggelig å treffes". Kjempe on puolestaan erittäin käyttökelpoinen etuliite, jonka ruotsalainen vastine on jätte.
Oudointa on norjalaisten tapa sanoa "Takk for sist!" tavattessa. Kyllähän Suomessakin kiitellään viimeisestä, jos ollaan esim. vietetty yhdessä iloista iltaa. Täällä kiitellään viimeisestä, vaikka kyseessä olisi ollut esim. työtapaaminen. Hauskin (ja kuvaavin) vastaantullut työelämään liittyvä sana on ehdottomasti mötekollisjon, joka tarkoittaa samalle ajankohdalle osuvia kokouksia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti