Maanjäristys

Nykyisestä asuinpaikasta tuntuu oppivan jatkuvasti uusia asioita, jotka liittyvät esim. kulttuuriin ja ruokaan. Yllättävä uusi tieto tuli vastaan eilen, kun Melöy paljastui maanjäristyksille alttiiksi alueeksi.

Miten tieto tuli ajankohtaiseksi? Täällä oli tiistai-iltana maanjäristys voimakkuudeltaan 2,3 Richterin asteikolla. Tässä kohden voisin kertoa, miten talomme heilahteli ja tärisi, mutta täytyy totuuden nimessä paljastaa, ettemme Jyrin kanssa havainneet järistystä lainkaan! Jyri kuuli järistyksestä keskiviikkona työpaikalla ja asiasta oli uutinen paikallislehdessä.

Olemme Jyrin kanssa onnistuneet kerran aiemminkin olemaan alueella, jossa tapahtui maanjäristys, mutta me emme havainneet koko asiaa. Nyt tosin järistys oli paljon lähempänä, mutta huomiotta jättäminen sujui jo rutiinilla!

Grillikauden avaus

Grillikausi tuli avattua lauantaina, ei omalla pihalla vaan Glomfjordin keskustassa. Kyseessä oli Jyrin työpaikan järjestämä perhetapahtuma.

Omien eväiden grillaus ja syöminen ei toki ollut ainoa ohjelma. Paikalle pystytetyssä laavussa (kyllä, sama laavu kuin Vinterfestivalenilla) esiintyi glomfjordilainen tyttökuoro. Kaikki halukkaat saivat osallistua tietokilpailuun, jossa oli vain vaikeita kysymyksiä - kategorioina mm. paikallistietous ja lastenkulttuuri. Muutama aikuinen valittiin vapaaehtoisiksi naulaamiskisaan, johon olisivat kuitenkin olleet innokkaimpia osallistumaan paikallolleet lapset. (Lapsille annettiin mahdollisuus varsinaisen kisan jälkeen.) Laavussa oli myös tarjolla virvokkeita - ja totta kai vohveleita! Jyri kokeili nyt vihdoin vohvelia paikalliseen tapaan makealla hillolla ja smetanalla höystettynä.

Lauantaina ilma oli vielä mukavan keväinen, mutta sunnuntaina alkoi lumisade, joka eilen vaihtui ensin rankkaan vesisateeseen ja iltaa kohden uudestaan lumisateeseen. Ikkunasta ulos katsoessa on kuin keskitalvi ja lumiaurat ovat taas liikkeellä. Nyt on lämpöasteita, mutta huomisesta alkaen on luvattu päiväksikin pakkasta.

Havaintoja ruuasta

Ruokakauppojen valikoima on aika erikoinen. Esimerkiksi palsternakkaa tai punajuuria ei ole saatavissa, sen sijaan vihannestiskissä on persiljanjuurta, vihreää parsaa (ilmeisesti ympäri vuoden), bataatteja jne. Tattarijauhoja ja risottoriisiä olemme turhaan etsineet, niitä ei ole myynnissä täällä tai edes Bodössä! Maustevalikoima on niukahko, mutta useita erimerkkisiä kookosmaitoja ja intialaisen ruuan valmistukseen liittyviä tuotteita on myynnissä. Perinteisesti ulkosuomalaiset kaipailevat (ainakin urbaanin legendan mukaan) ruisleipää ja salmiakkia. Salmiakkia täällä on kyllä myynnissä, muttei ruisleipää. Rahkaa tai viiliä on myöskin turha kaupoista hakea.

Erikoisruokavaliot Laktoosittomia/vähälaktoosisia jugurtteja ei tuntunut ensin löytyvän lainkaan, mutta pienen tiedonhaun jälkeen kävi ilmi, että niitä pitää osata etsiä lasten tuotteista. Laktoositonta maitoa ja ruuanvalmistuskermaa yms. on myynnissä yleisesti ja näiden tuotteiden hyllyt on selkeästi merkitty. Gluteenittomia tuotteita (leipää, jauhoja, vohvelitaikinaa!) on lähikaupassammekin ihan hyvä valikoima.

Vohveli on täällä ihan ehdottoman keskeinen ruokalaji. Paikallinen kodinkoneliike on pieni, mutta sielläkin on myynnissä useita erilaisia ja erimerkkisiä vohvelirautoja. Ruokakaupasta löytyy puolivalmiita vohvelitaikinoita ja -jauhoseoksia jos jonkinlaisia. Jokaikisessä tapahtumassa on vohvelimyyntiä, enkä ole vielä nähnyt norjalaiskahvilaa, jossa ei olisi vohveleita listalla.

Kalat ja liha Grillikauden alkamisen takia lihavalikoima kaupoissa on monipuolistunut. Tähän mennessä meitä on hämmentänyt tapa myydä valmiiksi kypsennettyjä lihatuotteita esim. vakuumipakkauksissa. Vastaavat tuotteet kun Suomessa myydään kypsentämättöminä. Jyri on viime aikoina selvitellyt paikallisilta kyselemällä parhaita kalastelupaikkoja. Kohtapuoliin pääsemme siis toivottavasti kokeilemaan kalareseptejä - Norjaan muuttomme jälkeen kalan osuus ravinnossamme on ollut aika pientä.

Lyhyt johdatus norjan kieleen, osa 2

Norjan kielen opiskeluni ei suju kovin järjestelmällisesti, mutta lisää sanoja ja ilmaisuja on kuitenkin tarttunut. Flott = upeaa tai hienoa. (En tosin osaa kertoa, mikä sävyero on sanottaessa flott tai kjempefin.) Det er greit. = (Asia on) ok. Yhä tutummaksi on käynyt akkurat, jonka voi ilmeisesti lisätä lähes missä tahansa tilanteessa mihin tahansa sanomaansa.

Jyrin etunimi on erittäin haasteellinen lausuttava norjalaisille. Jyri onkin ollut enimmäkseen tuttavallisesti Juri. Paikalliset eivät tunnu huomaavan eroa näissä (meidän mielestämme erilaisilta kuulostavissa) etunimissä, mutta he ovat ystävällisiä. Ystävällisesti Jyriltä oltiinkin kysytty työpaikalla, miten hänen etunimensä pitäisi oikein ääntää. Jyrille oli lausuttu ääneen kaksi vaihtoehtoa: Jyri [Jyri] ja Juri [Jyri]. Valitettavasti täkäläisittäin äännettynä nämä kaksi nimeä kuulostivat hänen korvissaan keskenään täysin identtisiltä!

Alkavasta keväästä takatalveen

Pääsiäisviikosta alkaen nautimme täällä aurinkoisista päivistä. Lämpötila hipoi kymmentä plusastetta ja piha alkoi paljastua lumen alta. Kevättunnelmaa vahvistivat kärpästen pörinä, aurinkoisella seinustalla esiintulleet kukkaset ja muutama perhoshavainto. Naapuruston talojen parvekkeille ja terasseille ilmestyivät kesäkalusteet ja auringosta nauttivat ihmiset. Kaduilla viiletti eri-ikäisiä pyöräilijöitä ja rullaluistelijoita.

Viime sunnuntaina alkoi vesisade, joka kesti neljä ja puoli päivää. Loputkin lumet näyttivät sulavan pois ja Örnesin puolella haravoitiin jo pihanurmikoita. Oikeasti olimme kuitenkin menossa kohti takatalvea. Eilen illalla vesisade muuttui rännäksi ja vielä myöhemmin lumeksi. Lunta on tullut todella paljon. Lämpötila on edelleen hieman pakkasen puolella.

Täytyy kuitenkin olla tyytyväinen siihen, että monen päivän mittainen harmaus ulkona on vaihtunut kirkkaudeksi, edes tilapäisesti. Sunnuntaista alkaen viikon sääennuste lupaa nimittäin vaihtelevasti vesi- ja lumisadetta ja pääosin lämpöasteita, auringon merkki sääkartalta näyttää Glomfjordin osalta kadonneen kokonaan.

Paikkakuntalaisilla on kuitenkin ilmeisen luja luottamus kevään tuloon: hiihtokeskus suljettiin jo tältä talvelta ja postilaatikkoon tulee päivittäin mainoksia puutarhanhoidosta, pihakalusteista ja grilleistä. Ehkä varmempi merkki lähestyvästä keväästä ja kesästä on päivien piteneminen: aurinko nousee heti viiden jälkeen ja laskee iltayhdeksän tienoilla.

Nilviäisrantaa ja ikijäätä

Kuvia on tullut otettua viime viikkoina niukalti ja julkaistua vielä vähemmän. Korjaan nyt tilannetta parilla paikallisotoksellani.

Sunnuntaina oli kamera onneksi mukana, kun törmäsimme (ainakin meille) entuudestaan outoon ilmiöön: rantakiville on kertynyt valtavat määrät simpukoita. Ylläoleva kuva on Glomfjordista, mutta samanlainen näky oli myös Örnesin rantakivikoissa.





Jäätikkö
Pääsiäisenä ajelimme katselemaan Norjan toiseksi suurinta jäätikköä, joka sattumalta sijaitsee Melöyn alueella. Tyydyimme ihailemaan jäätikköä kauempaa tällä kertaa.

Kiinnostuneille tiedoksi: jäätikön nimi on Svartisen ja se on suosittu turistikohde.

Norjalainen saunamme

Sauna on ainakin pohjoisnorjalaisissa asunnoissa harvinainen poikkeus, rakennuttajan oikku. Paikallisilla on kyllä käsitys suomalaisten intohimoisesta suhteesta saunomiseen. Meiltä on täällä esim. kysytty, onko totta, että Suomessa myös yksittäisiin kerrostaloasuntoihin rakennetaan saunoja.

Yleisesti kylällä tuntuu olevan tiedossa, että nykyisessä asunnossamme täällä on sauna. Koska olemme niitä intohimoisesti saunovia suomalaisia, harvinaisen, saunallisen talon osuminen juuri meille on ollut varmasti melkoisen ilahduttava onnenpotku. Olemme yrittäneet varovaisesti kertoa, että täkäläinen sauna on hieman (hmm... jokin kohtelias kiertoilmaisu) erilainen kuin suomalaiset.

Kun ensimmäisen kerran näimme tämän täkäläisen saunan, sitä oli vaikea katsella vakavissaan. Sauna ilmeisesti on joko rakennettu ilman mitään mallia tai sitten se vain vastaa täydellisesti norjalaista käsitystä saunasta. Epäilimme alkuunsa, että saunan saisi lämpenemään noin neljäänkymmeneen asteeseen ja se vastaisi lähinnä jotain hikoiluhuonetta. Tämä luulo osoittautui vääräksi: saunassa saa ihan kunnon löylyt.

Saunassa on kiuas ja siihen yhtäläisyydet suomalaisversioiden kanssa loppuvat. Kiukaan yläpuolelle on asennettu vesihana, josta ehkäpä on ollut alunperin tarkoitus laskea vettä suoraan kiukaalle. Vesihana tosin tietystikin on tulikuuma, kun sauna on lämmin.

Lauteet ovat yhdessä kerroksessa ja ne kiertävät saunan kahdella seinällä. Tämäkään ei suoranaisesti saunomista haittaa. Saunan saa kuitenkin oikeasti kuumaksi ja siellä voi istua jossain! Meille on sitäpaitsi joka tapauksessa luvassa uudet lauteet (nykyiset lienevät alkuperäiset, yli kahdenkymmenen vuoden takaa). Tosin meitä edeltäneet asukkaat olivat saunoneet tasan kerran, ja tuskin muutkaan aiemmat asukkaat ovat sen enempää saunaa ja lauteita kuluttaneet.

Omituisin ilmiö on ehdottomasti saunan kylmä lattia. Saunaan pitää mennä mahdollisimman nopeasti sisälle, jotta saa jalkansa nostettua lämpimälle lauteelle. Suihkuun siirtyminenkin pitää toteuttaa niin, että tarvitsee mahdollisimman vähän askeleita saunan lattialla. Edelliset asukkaat mainitsivat kylmästä lattiasta kertoessaan ainokaisesta saunomiskokemuksestaan: emme voi sanoa, ettei meitä varoitettu!