Joulumarkkinoilla

Puolitoista viikkoa sitten Oslon reissulla tutustuimme joulumarkkinoihin. Ensimmäisestä adventista alkaen joulumarkkinoita on pääkaupungissa tarjolla paljon ja erityyppisiä ja niitä mainostetaan innokkaasti valtakunnallisissa sanomalehdissä.

Jos median juttuaiheiden perusteella tekee päätelmiä, joulumarkkinat ovat iso asia: Muiden maiden joulumarkkinoista kirjoitettiin täällä paljon mediassa marraskuun lopusta alkaen. Joulumarkkinoita arvosteltiin ja annettiin suosituksia mm. Keski-Euroopan ja lähimaiden osalta siitä, minne kannattaisi suunnata. Vain yhdessä lähimaita koskevassa artikkelissa näimme Helsingin mukana - muutoin lähinnä keskityttiin Ruotsin ja Tanskan sekä Tallinnan joulumarkkinatarjontaan.

Oslossa Raatihuoneen edustan joulumarkkinat olivat ihan perinteiset: alueella oli pieniä kojuja ja joulumusiikki soi tauotta. Joulupukkikin oli paikalla. Keskenään identtisiltä näyttävien punaisten kojujen lisäksi oli isoja valkoisia telttoja, joissa myyjät ja ostajat saivat olla mukavasti suojassa viimalta. Myynnissä oli kaikkea joulukoristeista, leluista ja käsityöläisten tuotteista ruokaan ja juomaan asti. Ns. krääsä tuntui ainakin äkkiseltään puuttuvan myyntituotteista.

Ruuasta on tietenkin pakko sanoa jotain: myynnissä oli erilaisia tuotteita (ja paino nimenomaan sanalla "erilaisia"!): mm. savustettua valasta. Mainoksien mukaan hyvin edustettuna oli myös rakfisk (paikallinen surströmming) ja lipeäkala. Tyydyimme hankkimaan mainioita paahdettuja manteleita ja nauttimaan glögit.

Tuoretta seitiä

Jyri sai eilisellä kalastuskeikalla saalikseen ison seitin: pituutta kalalla oli 90 cm ja painoa lähes 7,5 kg!
Kala oli herättänyt huomiota myös muissa Fykanilla paikallaolleissa kalastelijoissa, vaikkei kyseessä ollut mikään ennätysseiti.


Olinkin jo ollut huolissani siitä, ettemme syö tarpeeksi tuoretta kalaa. Nyt on tiedossa seitiruokia lähiaikoina: eilen kokeilimme fileitä parmesan-kuorrutettuna ja viidelle (!) jäljelläolevalle fileepalaselle etsin reseptejä.

Joidenkin ohjeiden mukaan seitiä voi savustaa, joten sitä voitaisiin ehkä kokeilla. Ja sitten on tietenkin aina onnistuva uuniseiti, johon saa vaihtelua erilaisilla lisukkeilla: tomaattia, sipulia, mantelilastuja, katkarapuja jne.

Makrillia

Jyri nappasi eilen neljä makrillia saalikseen ja lauantaipäivälliseksi valikoitui kolme grillattua makrillia.

Olin huomannut NRK:n sivustolla jo aiemmin sopivan ohjeen: perattuihin makrilleihin hierotaan suolaa ja mustapippuria, kalojen kylkiä vasten asetellaan sitruunaviipaleita, koko systeemi piilotetaan pekonisiivujen alle ja kypsennetään grillissä. Grillimme ei ole paras mahdollinen, mutta hyvänmakuista ruuasta tuli silti. Jyri tosin olisi kaivannut lisää suolaa kaloihin.

Tämä oli ihka ensimmäinen kerta, kun valmistimme tuoreita makrilleja. Yllättäen 1970-luvulla painetusta suomenkielisestä keittokirjasta löytyi useita erilaisia makrillireseptejä ja sieltä otin idean graavaamisesta. Neljäs makrilli siis graavattiin ja sitä maisteltiin tänään aamupalalla. En oikein tiennyt, mitä odottaa, mutta kalasta oli tullut erittäin hyvänmakuinen. Toki vielä muutama muukin resepti on kokeilematta, mutta graavia makrillia syön mielelläni uudestaankin!

Norjalaisia pääsiäisperinteitä

Viime viikkoina kertyneen kokemuksen pohjalta voin kertoa, että norjalaisten ja suomalaisten pääsiäisperinteissä on eroja.

Pääsiäiseen liittyvät vahvasti ruokatraditiot. Täälläkin syödään lammasta eri muodoissa ja tietysti pääsiäismunia. Pasha ja mämmi ovat täällä ymmärrettävästi tuntemattomia. Mutta eroja oli tutuissakin ruuissa: minttuhyytelöä tai tuoretta minttua ei ollut saatavilla Glomfjordista tai Bodöstä lammasruokiin. Paikalliset pääsiäismunat olivat vaahtotäytteisiä ja niiden mukana tuli lusikka syömisvälineeksi! Pääsiäiseen liittyvät täällä myös monenlaiset marsipaanitäytteiset makeiset, joille rakennettiin esim. lähimmässä ruokakaupassamme erillinen tiski.

Påskeferie: Kiirastorstai on täällä yleisesti vapaapäivä ja muutoinkin pääsiäisen vietto tuntuu alkavan Suomea aiemmin. Pääsiäinen on äärimmäisen suosittua loma-aikaa, joten liikenneruuhkat (ja niistä tiedottaminen) alkoivat jo edeltävänä viikonloppuna.

Påskefjellet: Suurimmat ihmismassat suuntaavat pääsiäisenä hiihtokeskuksiin tuntureille. Valtakunnalliset tv-kanavat lähettivät pääsiäisenä suoraa lähetystä tuntureilta tuntikaupalla. Viikkoja aiemmin sanomalehdissä alkoi jo olla hiihtokeskuksien sääennusteita sekä ohjeita ja opastuksia tunturiin menijöille. Pitkänperjantain ja ensimmäisen pääsiäispäivän välillä olikin tuntikausien autojonot suosituimpiin laskettelukeskuksiin johtavilla teillä. Myös Glomfjordin hiihtokeskus houkutteli niin paljon ihmisiä, että osa kaduista oli muuttunut pelkiksi parkkipaikoiksi.

Påskekrim: Toinen vahva pääsiäisilmiö Norjassa on påskekrim. Joskus maaliskuun alkupuolella alkoi sanomalehdissä ja tv:ssa olla mainoksia, joissa otsikkona oli påskekrim. Jännityskirjallisuutta ja saman genren elokuvia oli alennuksessa, uusia dekkarikäännöksiä norjaksi ilmestyi runsaasti jne. Pääsiäiseen liittyy täällä siis vahvasti jännitys eri muodoissa, viikon ajan jokaikinen norjalainen tv-kanava esitti muhkeat määrät amerikkalaisia, englantilaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia rikos- ja jännityssarjoja ja -elokuvia. Sanomalehtien tv-ohjelmasivuille oli koottu erikseen yhteen ja esitelty påskekrim-tarjonta jo hyvissä ajoin.

Muista pääsiäisperinteiden eroista voisin vielä mainita, että täällä ei käydä virpomassa, eikä poltella pääsiäiskokkoja, kuten ainakin joissain osissa Suomea.