Helsingissä

Olin Helsingissä kahden vuorokauden mittaisella minireissulla. Koska aikaa oli vähän, se oli käytettävä mahdollisimman tehokkaasti.


Kävin katsomassa Tennispalatsin Taidemuseossa intialaista taidetta, Kiasmassa Ars11-näyttelyn, Marimekkoa Designmuseossa ja Claire Ahon muotikuvia Taidehallissa. Kaikki näyttelyt olivat elämyksiä omalla tavallaan.


Intialainen nykytaide oli minulle entuudestaan käytännössä tuntematonta, joskin Bollywood-elokuvien katselu oli ehkä antanut tiettyä käsitystä, ainakin jostain estetiikan lajista. Näyttelyn halusinkin nähdä juuri uteliaisuudesta. Ars11-näyttelyssä oli paljon mielenkiintoisia teoksia, joihin olisi halunnut voida paneutua hieman paremmin. Näyttely oli niin laaja, että siihen tarvinnee tutustua vielä uudestaankin. Marimekko-näyttely oli aiheeltaan tutuin. Claire Ahon valokuvia kuvaa ehkä parhaiten adjektiivi huikea!


Paljon jäi pois ohjelmasta taas ajanpuutteen takia. Onneksi aikatauluihin mahtui kauniissa, aurinkoisessa ja suhteellisen lämpimässä säässä tehty pitkähkö kävelylenkki Helsingin kantakaupungin rantoja pitkin - mielettömän hieno kokemus sekin.

Kulttuuria ja pakkasta

Huolimatta Helsingin reissuni aikana vallinneesta järkyttävän kylmästä säästä pääsin onneksi harrastamaan kulttuuria.

Elokuvat. Näin pelkästään erittäin hyviä (Winter's Bone, The Social Network, The Kids are allright) ja hyviä (Somewhere, Kuninkaan puhe) elokuvia. Valitettavasti ihan kaikkia toivelistallani olleita leffoja (esim. Biutiful, Kosto, True Grit) en ehtinyt käydä katsomassa.

Teatteri. Svenska Teaternin Cabaret-esitys Aleksanterin teatterissa oli hieno elämys. Näyttelijät lauloivat ja tanssivat oikein hyvin. Vaikka kyse on musikaalista, aihe on sen verran haastava, että vielä päiviä esityksen jälkeenkin mietiskelin sen esiinnostamia tiettyjä teemoja. Suosittelen Svenskanin Cabaretia lämpimästi - ruotsin kielen ei pidä antaa pelottaa: näyttelijät artikuloivat erittäin selkeästi ja esitystä on helppo seurata.

Musiikki. Pelle Miljoona Oy:n keikasta kirjoitin jo aiemmin tällä viikolla, se ei kuitenkaan ollut ainoa livemusiikkielämykseni Helsingissä. Reissuni alkupuolella näin Jo Stancen (myöskin Tavastialla), jonka levyä olen alkuvuonna aika paljon kuunnellut. Keikka oli mahtava! Bändi soitti upeasti, laulusolistilla oli homma hallussa ja lavalta välittynyt innostus sai yleisön mukaan. Kertakaikkiaan uskomattoman hieno ja mahtava keikka!

Näyttelyt. Pentti Sammallahden näyttely Valokuvataiteen museossa oli aika massiivinen, mutta kiinnostava. Vaikka näyttely on ollut avoinna syyskuusta asti, helmikuisena sunnuntaina se oli tungokseen asti täynnä kävijöitä. Taidehallissa näin Pekka Kauhasen hauskan näyttelyn Hurtta, poika ja lum'ukko. Espoon kulttuurikeskuksessa ehdin käydä katsomassa mielenkiintoisen valokuvanäyttelyn suomalaisesta katusoittajasta Intiassa. (Kiitokset näyttelyvinkistä Kulttuurikeskukseen!) Virka-galleriassa kävin katsomassa Stadin mestat -näyttelyn. Näyttelyä oli katsomassa paljon ihmisiä, ja lähes jokaisen kuvan kohdalla alkoi joku muistella menneitä: omaansa tai kaupungin menneisyyttä ja lähihistoriaa.