Uusi vuosi

Vastaanotimme ensimmäistä kertaa uuden vuoden Glomfjordissa, suomalaisten ystäviemme kanssa. Luvattua kovaa pakkasta ei onneksi tullut, vaan sää oli suhteellisen hyvä. Toisaalta jos olisi ollut pakkasta, olisi ehkä ollut mahdollisuus nähdä revontulia, vihdoinkin.


Olen ollut uuden vuoden juhlinnassa monilla eri paikkakunnilla, mutta Glomfjord on tässäkin ihan omaa luokkaansa - jos mitataan ilotulituksen määrällä puolen yön tienoilla uuden vuoden aattona. Norjassakin on periaatteessa olemassa aikarajat ilotulitteiden käytölle uuden vuoden juhlinnassa. Malttamattomimmat aloittivat Glomfjordissa kuitenkin jo alkuiltapäivällä perjantaina (30.12.).

Paikallisilta saamamme vihjeen mukaan osasimme suunnistaa kirkonmäelle vuoden vaihtuessa, sillä virallista kunnan järjestämää ilotulitusta ei Glomfjordissa ole. Kirkonmäellä oli runsaasti väkeä ja suomalaisvieraammekin saivat osoituksen pohjoisnorjalaisten ulospäinsuuntautumisesta: vuoden vaihtumisesta (tai jostain muusta) innostuneet meille entuudestaan tuntemattomat tulivat halailemaan.

Puolen yön tienoilla alkoi ilotulitus joka puolella, mihin katsoi. Kirkonmäeltä oli hyvä näkyvyys joka suuntaan ja joka suunnassa taivaalle ammuttiin ilotulitteita. Näky oli jokseenkin uskomaton. Uskomatonta oli myös se, kuinka kauan ilotulitus uuden vuoden aluksi kesti - näkökulmasta riippuen hitaimmat (tai nopeimmat) jatkoivat vielä eilen illallakin ilotulitusta!

Yllätys matkatavaroissa

Pari päivää sitten odottelimme matkatavaroitamme Gardermoenilla. Trolleymme tuli hihnalle aivan viimeisenä, joten meillä oli aikaa ihmetellä muiden matkustajien matkatavaravirityksiä ja mustiin matkalaukkuihin tunnistamisen helpottamiseksi kiinnitettyjä monenlaisia merkkejä.

Ylivoimaisesti erikoisin viritys oli pienehkö trolley, johon oli kiinnitetty runsaalla teippimäärällä yksi laudanpätkä. Lauta oli hieman matkalaukkua korkeampi ja sen kiinnittämiseen käytetty teippi oli sellaista, jota lentokentällä turvatarkastuksessa/matkatavaroiden kuljetuksessa voidaan laukkuihin tilanteen niin vaatiessa kiinnittää.

Lauta-trolley kiersi useamman kierroksen hihnalla ennenkuin omistaja laukkunsa nosti pois. Olimme jo ehtineet miettiä, miksi joku haluaisi kuljettaa laudanpätkän Helsinki-Oslo -lennolla. Jyriä mietitytti myös se, miksei laukun omistaja noin selkeästä erikoismerkistä huolimatta napannut laukkuaan heti hihnalta.

Laukun omistaja käänteli lautavirityslaukkuaan puolelta toiselle ja luki teippien tekstejä. Hän irrotti laudan laukusta ja oli vieläkin sen näköinen kuin odottaisi piilokamera-työryhmän säntäävän esiin jostain. Päättelimme laukun omistajan kehonkielestä sekä toiminnasta laudan ja teippien suhteen, ettei hänen alkuperäinen tarkoituksensa ollut tuoda mukanaan puutavaraa Suomesta. Mietimme syitä moisen lisämatkatavaran ilmestymiseen: olikohan kyseinen matkustaja esim. antanut palautetta lentoyhtiölle jostain aiemmasta lennosta?

Tavanomaisia ja erikoisempia joulukoristeita

Jos liikutte Gardermoenilla joulunaikaan, kannattaa katsoa vähän tarkemmin joulukoristeita.

Osa koristeista on perinteisiä tyyliin pahvisia poroja, kuusia jne. Osassa koristeita mielikuvitus on kuitenkin päästetty irti: silhuettikuvissa on mm. eksoottisia eläimiä yhdistettynä joulutunnelmaan. Huikein kaikista on kuitenkin silhuettikuva, jossa juustohöylän päälle on asettunut kissapeto, jonka selässä istuu joulupukki!

Juustohöylä on norjalainen keksintö, mutta sen yhdistäminen tiikeriin (?!) ja joulupukkiin vaatii todella lennokasta näkemystä. Ihailin ja ihmettelin näitä nimettömän suunnittelijan kehittelemiä koristeita Gardermoenilla jo viime vuonna. Erikoiset silhuettikuvat ovat siis jo suorastaan traditionaalisia.

*****
Hyvää Joulua! God Jul!

Pitenevin askelin kohti valoa

Tänään on vuoden pimein päivä: päivän pituus Glomfjordissa on tunti ja 43 minuuttia. Vaikka kaamos jatkuu edelleen 11.2. asti, on lohduttavaa tietää, että koko ajan kuljetaan valoa kohti. Huomenna päivä on jo minuutin pidempi!

Uteliaisuutta ja tiedonhalua

Osallistuimme Jyrin kanssa kaksiin pikkujouluihin Glomfjordissa tänä vuonna. Kummassakaan ei meno yltynyt erityisen villiksi - kukaan ei esim. syönyt joulutähteä kuten jonain aiempana vuonna paikallisen legendan mukaan tapahtui.

Molemmissa pikkujouluissa pääsin/jouduin vastaílemaan pöytänaapurien keskenään samantyyppisiin kysymyksiin henkilökohtaisesta taustasta (työpaikka, koulutus, syntymäkaupunki jne.), suomalaisten ruotsinkielen taidosta, suomalaisista jouluruokaperinteistä ja suhtautumisestani norjalaisiin jouluruokiin; myös mielipiteeni Glomfjordista ja meneillään olevasta kaamoksesta kiinnosti. Em. kysymykset olivat suhteellisen odotetunlaisia.

Yllättävimmästä päästä olivat sellaiset kysymykset kuten oliko Suomessa oma Perustuslaki jo ennen itsenäistymistä, kuinka paljon oli kaatuneita v. 1918 sodassa, onko Suomessakin meneillään karppausbuumi, mitkä ovat Suomen asukasluvultaan suurimmat kaupungit ja millainen on presidentin rooli ja valtaoikeudet.

Jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä kuin olisi ilman omaa syytään tullut osallistuttua Suomi-tietokilpailuun, jossa eri aihepiirien kysymyksiä saattaa tulla missä tahansa järjestyksessä vastattavaksi. Toisaalta on tietenkin mukavaa, että Suomi tuntuu aidosti kiinnostavan paikallisia. Toisaalta tuntuu välillä ihan uskomattomalta se, millaisia käsityksiä Suomesta täkäläisillä on.

Voi sentään...

Voipulasta kertoneiden uutisten alkaessa ilmestyä norjalaismediaan en suoraan sanoen suhtautunut asiaan kovin suurella vakavuudella. Voipula ei näkynyt aluksi lainkaan Glomfjordissa/Melöyssä ja täällä asuessa on jo tottunut siihen, että ruokakauppaan mennessä ei kannata tehdä kovin tarkkoja suunnitelmia tulevien päivien aterioista. Kaupoissa kun saattavat olla yllättäen arkipäivänä loppu jotkin aika tavalliset elintarvikkeet kuten perunat, maito, kerma, kaurahiutaleet, kahvi, tuoremehu jne. Lisäksi kauppojen valikoima tuntuu muutenkin vaihtelevan viikosta toiseen myös peruselintarvikkeiden osalta.

Norjan voipulasta tuntuu riittävän hauskuutta muualla. Esim. VG:n mukaan tanskalainen aamu-tv hankki ja rahtasi voita Norjaan ja suomalaismediassakin on ollut juttuja Norjan pimeästä voikaupasta. Täällä myös valtakunnallisesti varoitellaan ihmisiä ostamasta voita katukaupasta. Tällä viikolla myös Glomfjordin ja Melöyn ruokakaupoissa oli voi loppunut. Jäljellä olivat vain voimyynnin säännöstelystä kertovat kyltit.

Tieto Norjan voipulasta on kulkeutunut Yhdysvaltoihin asti: The Colbert Report: Norway's Butter Shortage

Syyslukukauden opinnot takana

Nyt on syksyn opiskelu-urakka takana: valtio-opin johdantokurssin tentti oli eilen illalla. Kurssiin liittyen kirjoitin erilaisten aineistojen pohjalta kuusi esseetä, 12 kommenttitekstiä/opponointia ja tentin kolmen kirjan paketin.

Valtio-opin johdantokurssin suoritin kokonaan verkko-opintoina ja sen vuoksi kirjoitustehtäviä olikin melkoinen määrä. Kevätlukukaudella on edessä kolme muuta valtio-opin kurssia. Jos pysyn aikataulussa, kesäkuuhun mennessä pitäisi olla valtio-opin perusopinnot suoritettuna.

Kevään ensimmäisten kurssien osalta tenttikirjatilaus pitää saada lähtemään tällä viikolla. Kaikkiin täällä asuessani suorittamiini opintoihin liittyy yhteinen piirre: tentti- ja lähdekirjojen hankinta tuottaa melkoisia haasteita - etenkin, jos kyse on suomenkielisestä kirjallisuudesta. Tässä onkin sopiva hetki kiittää avusta kavereitani, jotka ovat opintoihin liittyviä kirjoja lainanneet, noutaneet kirjatilauksiani ja/tai postittaneet kirjoja Glomfjordiin.