perjantai 14. tammikuuta 2011

Vuosipäivä

Tänään tuli tasan vuosi siitä, kun olen muuttanut Glomfjordiin. Jyri oli jo aloittanut työt täällä tammikuun alussa, mutta muuttojärjestelyjen yms. vuoksi matkusti muutamaksi päiväksi takaisin Suomeen. Lähdimme ajamaan Helsingistä 13.1. ja olimme täällä myöhään seuraavan päivän iltana.

Vuosi on mennyt nopeasti, paljon nopeammin kuin kuvittelin. Melko monet muutkin ennakkokuvitelmat ovat osoittautuneet vääriksi. Uuteen kulttuuriin ja asuinmaahan totuttautuessa on tullut opittua paljon uutta, mutta paljon oppimista on vielä edessäkin. Meille tapahtui samanaikaisesti kahdentyyppinen muutto: muutto ulkomaille ja muutto pääkaupungista pieneen pohjoiseen kylään. (Olen aika varma siitä, että jotkin kokemukset olisivat erilaisia, jos asuinpaikkamme olisi esim. Oslo tai Bergen.)

Eräs ennakkokuvitelmani liittyi Suomen ikävöintiin. Yhteyksiä Suomeen ylläpidetään jatkuvasti monin eri tavoin, siellä on päässyt käymään suhteellisen usein, eikä kokoaikaista ikävää kotimaahan ole tullutkaan koettua. Juuri ennen Suomen reissuja (yleensä 1-2 päivää aiemmin) alkaa tosin tuntea jonkinlaista epämääräistä kaipausta.

Välillä on tuntunut haasteelliselta oppia kaikkea mahdollista Norjasta alkaen tavoista ja päätyen julkkisten kautta ruokiin. Toisaalta on tullut riemuisa tunne, kun tunnistaa keskusteluohjelmassa mukana olevan poliitikon tai kirjailijan, eikä ruokaostosten tekemisessä mene enää aikaa (meidän näkökulmastamme) hieman erilaisen valikoiman ihmettelemiseen. Kun jossain tv-ohjelmassa näkee kahden norjalaisen halaavan toisiaan tietää jo, etteivät he välttämättä ole erittäin läheisiä ystäviä. On tullut myös opittua, että jos haluaa ostaa päivän sanomalehden, kauppaan kannattaa mennä vasta klo 13.00 jälkeen - tämä on eräs nimenomaan tähän pohjoiseen asuinpaikkaan liittyvistä asioista.

Välillä on tuntunut siltä, ettei mitenkään saa haltuunsa edes välttävällä tavalla kaikkea tarvittavaa (voi tietenkin myös kysyä, mikä on "tarvittavaa"). Toisaalta tietää, että seuraavaksi kahdeksi vuodeksikin riittää paikalliskulttuurissa oppimista ja ihmettelyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti